Koeajossa Ford Transit Custom lataushybridi

Huomasin sattumalta, että Fordin jälleenmyyjällä Jyväskylässä oli koeajettavissa Ford Transit Custom lataushybridi. Aikaisemmin olin käynyt ajamassa täyssähköisen Transit Customin, joten lataushybridi vaikutti sen jälkeen varsin mielenkiintoiselta autolta! Hybridin ja sähkön lisäksi mallistossa on tarjolla diesel. Joten erilaisia vaihtoehtoja löytyy hyvin eri käyttötarpeisiin.

Lataushybridissä polttomoottorin virkaa hoitaa 2,5 litrainen bensakone. Sähkömoottorin kanssa yhteistehoa löytyy 232 hevosvoimaa, ja pelkällä sähköllä pääsee noin 50 kilometriä. Auto on aina etuvetoinen, ja hybridissä varustetasoksi on valittavissa Trend, Limited tai Sport.

Ajoasento löytyy 170 senttiselle koeajokuskille mieluisasti kuntoon. Taajamassa ajotuntuma on miellyttävän ja hiljaisen oloinen, koko paketti on hyvin balanssissa. Myös kahdeksankympin rajoitusalueella homma toimii. Kaikkein parhaimmilaan auto on taajamassa, missä se vaikuttaa sopivan hyvin esimerkiksi kaupunkialueella tapahtuvaan jakeluun.

Moni asia on arkikäyttöä ajatellen kunnossa - auton kantavuus on vähän yli tuhannen kiloa, ja perään saa laittaa aina 2300 kilon painoisen peräkärryn. Se tarkoittaa sitä, että autolla voi vetää jo jonkunlaista asuntovaunua tai venetraileria. Auton kokonaispaino on 3225 kiloa.

Ford Transit Custom pohjautuu samalle perusrakenteelle Volkswagen Transporterin kanssa, ja sen huomaa. Olen ajanut myös uusinta Transporteria, ja autot tuntuvat hyvin pitkälti toistensa kopioilta. Jos istuisi silmät kiinni kyydissä, olisi vaikea erotella, kummalla autolla ajaisi.

Ford Transit Custom Phev maksaa halvimmillaan 47 820 auroa. Halutessasi voit käydä koeajamassa Fordin ja Volkswagenin, ja kilpailuttaa sitten molemmat merkit.

Auton lainasi: Käyttöauto / www.kayttoauto.fi

Viikon vaihtari - Skoda Octavia G-Tec

Kiersin autoliikkeen pihaa, kun vastaani tuli mielenkiintoinen vaihtoauto - Skoda Octavia G-Tec vuodelta 2020. Konehuoneessa mylvi 1,5 litrainen bensakone, vaihteistona automaatti, korimalli farmari. Olen joskus ajanut maahantuojan kaasu-Octavialla viikon, ja todennut auton tietyissä tilanteissa järkeväksi. 

Kaikille kaasuautot eivät sovi, mutta niille joille sopii, kyseessä on vähintäänkin järkevä vaihtoehto liikkua. Juttua kirjoittaessa yllätyin siitä, että nyt on jopa Oulun yläpuolelle saatu yksi kaasun tankkauspiste lisää - Gasumin paikka löytyy Rovaniemeltä! Oulu ja Rovaniemi on pohjoisimmat paikat, missä kaasuautoonsa saa kaasua. Tämä yhdistettynä kaasuauton kymmenen litran bensatankkiin johtaa siihen, ettei kaasuautoilla paljoa tehdä pohjoisen lomareissuja. Aikaisemmissa kaasu-Octavioissa on 50 litran bensatankki, ja siksi ne soveltuvat joihinkin tilanteisiin paremmin.

Viisivuotiaalla autolla on ajettu 124 000 kilometriä. Se ei vaikuta paljolta, kun suhteuttaa siihen, että farmarimallin Skoda Octavia on niin käyttöauto kun voi olla. Mistään harrasteautosta ei ole kyse. Silmämääräisesti arvioiden auto vaikuttaa siistiltä.

Auto lähtee terveen oloisesti käyntiin, ja on sitä myös sen jälkeen, kun moottori on ajettu lämpimäksi. Myös vaihteisto vaihtaa toimivan oloisesti. Mutkittelevan Ampumaradantien auto hoiti kotiin oikein mallikkaasti, eikä moitteen sijaa löydy! Myös matka-ajoa olen tehnyt vastaavalla Octavialla, ja auto on selvinnyt kokemuksieni ja muistikuvieni mukaan siitä mukavuuden rajoissa.

Itse tykkään kaasuautoista paljon! Harmi vain, kun Volkswagen konserni ei enää kehitä kaasuautoja, joten jatkossa omansa joutuu  etsimään vaihtoautorivistä. Tässä on yksi potentiaalinen vaihtoehto 14 900 euron hintaan. Jos mietit kaasuauton järkevyyttä, niin ainakin Kaasuautoilijat Ry on koonnut kartan Suomessa olevista kaasun tankkauspisteistä. Kyseiseen karttaan kannattaa perehtyä, ja miettiä, ajaako sellaisella alueella, että kaasua pääsee järkevyyden rajoissa tankkaamaan?

Auto myynnissä: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Koeajossa Toyota Proace Max

Isot pakettiautot on asia, missä on Toyotalla ollut mallistossaan iso puutos. Nyt kyseinen asia on muuttunut, ja iso paku löytyy Toyotalta! Tarjolla on Toyota Proace Max, jollaista kävin ajamassa jälleenmyyjällä Jyväskylässä. Testiin lähti täyssähköinen iso Proace.

Jos haluaa verrata Proacea edeltäjäänsä Hiaceen, niin mennyttä ei ole ikäva. Hiacesta tuli kuljettajalle vähintään kihti ja reumatismi! Proace on jo alun alkaen ollut selvä parannus vanhaan, ja nyt esimerkiksi 170 senttinen koeajokuski löytää ajoasennon mallikkaasti kohdilleen. Kihti ja reumatismi ei enää ole kuljettajan riesana.

Toyota Proaxe Maxin kanssa amasta puusta on veistetty esimerkiksi Citroen Jumper, Fiat Ducato ja Opel Movano. Konsernisukulaisuus näidne kanssa näkyy selvästi. Blogissani nähtiin talvella Citroen Jumper.

Toyota Proace Max on hinnaston mukaan tarjolla polttomoottorilla ja sähköllä. Polttomoottori on hinnastossa 140 ja 180 hevosvoimaisena, ja täyssähköinen on tarjolla 270 hevosvoimaisena. Se mikä näistä sopii parhaiten sinun käyttöösi, selvinnee miettimällä ensin se, millaiseen tarpeeseen auto tule?

Taajamassa auto on hyvin balanssissa! Ylimääräiset äänet on saatu vaimennettua hyvin, ja auton mitat on helppo hahmottaa. Lutakosta löytyneet mukulakivet auto hoiti mallikkaasti, samoin mutkittelevan Ampumaradantien. Myös moottoritiellä kävin koittamassa, mutta selvästi parastaan sähköpaku antaa taajamassa. Jos ajaisi paljon pitkää matkaa, joku saattaisi harkita vielä polttomoottoria.

Paraneeko auto sitten merkkiä vaihtamalla? Mielestäni kyseessä on jossakin määrin fiilisjuttu. Asiaa voi yrittää ratkoa pyytämällä tarjouksia vastaavasta Citroenista, Peugeotista, Opelista ja Fiatista. Jos olet fanaattisesti jonkun tietyn merkin kannattaja, voit toki mennä suoraan kyseisen merkin myyntitiskille täyttämään tilauskaavaketta.

Halvin Proace Max EV maksaa 75 590 euroa. Polttomoottorilla auto maksaa edullisimmillaan 46 265 euroa. 

Auton lainasi: Ok Auto Jyväskylä / www.okauto.fi

Auton penkit puhtaaksi? Testissä Kärcher Puzzi 8/1

Vanhemmillani oli aikomus myydä kakkosauto pois, ja ostaja oli tulossa katsomaan autoa. Totesimme yhteistuumin, että istuimet voisi vielä putsata, jotta olisi mukavampi tehdä autokauppaa. Tältä pohjalta otin suunnaksi Kärcher Centerin, missä työkaluksi löytyi Puzzi 8/1. Kyseessä on Kärcherin tekstiilipesureista pienin malli. Sitten laite matkaan ja kotia putsaamaan autoa!

Laite on itsessään helppo käyttää - noin viisikymmentäasteista vettä pesuaineliuokselle varattuun säiliöön, ja kaksi pesuainetablettia sisään. Toisesta virtanapista saa laitettua päälle pesuaineliuoksen syötön, jonka jälkeen pesuaineliuoksen saa ruiskutettua liipaisinta painamalla. Toisesta virtanapista imuri päälle, ja imuroi lian ja möskän pois! On tärkeää, että pintaa pitkin suutinta vedetään - ei työnnetä.

Lopulta laitteesta innostuimme niin, että istuimet oli putsattava kummastakin pihassa olevasta autosta. Lopputulos on varsin toimivan oloinen. Yläkuvassa on lähtökohta.

Ja tässä on lopputulos:

Koska likavesisäiliö on valkoinen, auton istuimista irronnut lika erottuu vähintään selvästi. Käytön pääätteeksi loput pesuvedet voi imua hyödyntäen siirtää likavesiastiaan, josta ne on helppoa kaataa pois.

Kaikkineen pesutulos on onnistunnut! Vastaavan laitteen voi löytää vuokrattavaksi Kärcherin liikkeestä, tai vaikkapa läheiseltä huoltoasemalta. Se on saavutettuun hyötyyn nähden varsin hyvä hinta, joten kannattaa vähintään kokeilumielessä hakea laite vuokralle, jos laitteelle vain on käyttöä.

 Blogisteksti on tehty yhteistyössä Kärcherin kanssa / www.karcher.fi

Järkevän ihmisen auto: Koeajossa Volkswagen Caddy

Toisen koeajon aikana päätin kiertää muutamien autoliikkeiden pihoissa ihan vain nähdäkseni, onko minulle tullut lisää koeajettavaa? Ja olihan sitä! Silmään pisti Volkswagen Caddy lataushybridi, joten koeajo oli sovittava. Ulkoisesti auto on pysynyt kutakuinkin samana, mitä se oli vanhoina hyvinä aikoina. Isoimmat muutokset löytyy pelllin alta.

Auto on peruspalikoiltaan tuttua ja turvallista Volkswagenia. Ajoasento löytyy 170 senttiselle koeajokuskille mallikkaasti kohdilleen. Ajoasento on moneen muuhun Volkswageniin nähden ikäänkuin pystyssä, ja siitä tulee enemmän mieleen pakettiauto kuin henkilöauto. Se on asia, mihin varmasti aikanaan tottuu, ja tarvittaessa kannattaa käydä itse koeajolla todentamassa.

Kävin autolla ensimmäisenä vanhempieni luona, koska oli saatava kuvat vanhempieni myyntiin tulevasta kakkosautosta. Heti kävi hyvin selväksi, että peruskäyttöä ajatellen Caddy on vähintään loistava ajettava! Auto on mukavan hiljainen, ja varsinkin taajamassa hyvin balanssissa. Sisälle kuuluvat äänet on saatu vaimennettua hyvin. Auto on myös järkevän oloisesti pysäköitävissä, oli sitten pysäköintipaikkana omakotitalon piha tai kaupan parkkipaikka.

Seuraavaksi halusin kokeilla matka-ajoa, ja lähdin käymään Hankasalmella. Suunnaksi otin Neste Jari-Pekan, missä ajattelin ottaa kahvikupin. Sen jälkeen paluu takaisin, ja auto hoiti homman kotiin myös reissuajossa, kun ilta teki tuloaan. Koska pelkällä sähköllä pääsee kulkemaan yli sadan kilometrin matkan, on moni asia kunnossa varsinkin sen jälkeen, jos autoaan pääsee ja viitsii ladata kesken päivänkin. Pelkällä sähköllä kulkee ainakin teoriassa hyvin myös työmatkat.

Volkswagen Caddya on näkynyt hyvin myös taksissa, joten on helppo todeta, että tälläkin hetkellä Caddyn parasta antia on tavallinen arki. Auto on myös kohtuullisen hintainen ostaa, sillä hinnaston mukaan edullisimmillaan viisipaikkaisen auton saa 36 319 eurolla. Tarjolla on myös seitsemänpaikkainen auto karvan vajaaseen 40 000 euron hintaan.

Ostaisinko minä tämmöisen Caddyn? Jos olisin edullisen tilatötterön tarpeessa, niin kyllä!

Auton lainasi: Jyväskylän autotarvike / www.jklauto.fi

Täyssähköinen lippulaiva - Koeajossa Volvo EX90

Volvo EX90 oli auto, jollaista olin jo hetken katsellut autoliikkeessä. Lopulta totesin, että koeajo on joko kysyttävä, tai sitten se jää. Koeajolle lähdin toukokuisena päivänä, jolloin aurinko paistoi ja keli oli muutenkin kohdillaan!

Mallimerkintä kertoo, etä kyseessä on iso ja täyssähköinen auto. Tämä on käytännössä sähköistettu XC90, joten auto on kaikkea muuta kuin pieni ja hintelä. Kuljettajan paikalla on paljon digiä, mutta siihen kuitenkin tottuu melko nopeasti muutaman tunnin koeajon aikana.

Auton speksit on vähintään vakuuttavat - kyseessä on Twin performance plus. Se tarkoittaa sitä, että tehoa löytyy 517 hevosvoimaa, ja vääntömomentti on 910 Newtonia. Aika hurjaa, mutta elämä on! Ajoakun kapasiteetti on 107 kilowattituntia, ja ilmoitettu toimintamatka on WLTP mitattuna 613 kilometriä. Mielestäni lukemat ovat aika vakuuttavia. Tästä johtuen auto myös painaa kuin synti, sillä suurimman sallitun kokonaispainon kerrotaan olevan 3390 kiloa. Auton omapaino on yli 2800 kiloa. Perään saa laittaa 2200 kiloa painavan peräkärryn, joten autolla vetää myös venetraileria tai asuntovaunua.

Taajamassa auto on toimivan oloinen ajettava silloin, kun kuljettajalta löytyy tarpeeksi malttia. Auto kiihtyy todella nopean oloisesti! Auton alusta on todella mukavan oloinen esimerkiksi mutkittelevalla Ampumaradantiellä, tai Lutakossa löytyviltä mukulakiviltä. Auton hiljaisuus lisää premium tunnelmaa.

Kun autolla kurvaa moottoritien rampille, lysti vasta alkaa! Kaikkein parastaan auto tuntuu antavan silloin, kun autollaan tykkää ajaa paljon, mielellään pidempiä siirtymiä. Kaikkien auto tämä ei ole, mutta se kenelle auto sopii, se antaa todella paljon! On erittäin helppo kuvitella esimerkiksi ison konsernin toimitusjohtajan juovan aamukahvinsa auton takapenkillä, ja katsovan Excel-taulukoita samalla, kun oma kuljettaja vie töihin.

Ostaisinko minä tämmöisen auton? Tuloluokassani tämä autohankinta ei ole mahdollinen, mutta jos olisi, tuntuisi se houkuttelevalta! Kysymys lähinnä kuuluisi, voiko alle nelikymppinen omistaa Volvon? Oikea vastaus on kyllä! Mutta on hyvä kuitenkin pitää mielessä se, että hinnat alkaen malli maksaa noin 98 000 euroa, ja muutaman satasen päälle.

Auton lainasi: Hämeen Auto / www.hameenautovaruste.fi

Viikon vaihtari - koeajossa Mercedes-AMG CLA 45 4Matic

Tämä oli taas niitä kertoja, kun ajattelin ihan vain käydä pyörähtämässä autoliikkeen pihassa. Mitään sen suurempia odotuksia ei ollut. Sitten näin pihassa jotakin todella mielenkiintoista - nimittäin Mercedes-AMG CLA 45 4Matic! Sellainen puuttui syntilistaltani täysin, joten kävin pyytämässä myyjältä avaimet koeajoa varten. Koska CLA AMG on hieman harvinaisempi, koeajomahdollisuutta ei voinut ohittaa. Joskus aikaisemmin olen vastaavan bongannut Jyväskylän alueen autoliikkeistä, mutta silloin koeajo jäi kysymättä.

Koeajoon löytynyt auto oli vuosimallia 2014, ja ajettu sillä oli 184 000 kilometriä. Tehoa löytyi 360 hevosvoimaa, ja neliveto sekä automaattivaihteisto vakiotavaraa. Kun miettii autoiluhistoriaani, niin odotukset autoa kohtaan olivat kovat: Minulla oli 2015 alkuvuodesta Mercedeksen maahantuojan järjestämällä Rukan reissulla testissä vastaava A 45 AMG, millä pääsin kokeilemaan jäärataa. Olen ajanut hyvän matkaa yli 1400 eri autolla, joten kaikkia ajamiani autoja en enää muista. Mainittu A 45 AMG on jäänyt mieleen!

Ajoasento löytyy 170 senttiselle koeajokuskille hyvin kohdilleen. Auto lähtee terveen oloisesti käyntiin, ja kone käy hyvin myös sen jälkeen, kun se on lämmin. Taajaamassa auto on hyvin balanssissa, vaikka hieman tuntuukin sille, että 40 tai 50 kilometrin nopeusrajoitus on lähinnä tämän auton kuljettajan kiusaamista. Melkein pitäisi päästä kesällä testaamaan autoa jonnekkin radalle!

Kun tällä autolla pääsee moottoritien rampille, alkaa ilo ja lysti! Siinä alkaa paatunutkin automies innostumaan! CLA AMG sopii parhaiten paatuneelle autoharrastajalle, jolle tavallinen on liian mietoa. Koeajolenkillä kävin testaamassa myös perinteeksi muodostuneen mutkittelevan Ampumaradantien, minkä auto hoiti kotiin oikein mallikkaasti. Autolla ajaisi totisesti mielellään myös pohjois-Norjan mutkaisilla teillä!

Hintaa autolla on enää 29 990 euroa, mikä tuntuu aika vähältä kun suhteuttaa siihen, mitä on tarjolla. Kalleimmat kilometrit on totisesti ajettu jo pois, joten auto on jo monen tavallisen palkansaajan ostettavissa. Autossa ehdottomasti parasta antia on hauskuus, sillä ainakin matka määränpäähän on aina hauska!

Ostaisinko minä tämän auton? Jos se olisi tuloluokassani mahdollista, niin kyllä! Tälläkin kertaa judun peruuttamaan auton takaisin autoliikkeen myyntiriviin, ja palauttamaan avaimet. Ehkä vielä jonakin päivänä minullakin on tämmöinen auto ainakin harrastekäytössä, niin ainakin haluaisin uskoa.

 

Auto myynnissä: Rinta-Joupin Autoliike / www.rinta-jouppi.com

Viikon uutuus - koeajossa Ford Puma GEN-E

Olin lähdössä kotia ja kävelemässä bussipysäkille, kun huomasin autoliikkeen pihassa jotakin uutta. Kyseessä oli täyssähköinen Ford Puma GEN-E! Bussin lähtöön oli aikaa noin 20 minuuttia, joten ajattelin ihan vain pikaiseesti käydä katsomassa autoa.

On myönnettävä, että minun tapauksessa "minä vain nopeasti katson" saattaa tarkoittaa vähintään viiden tunnin koeajoa. Niin kävi tälläkkin kertaa! Ja se bussi mihin olin alunperin menossa, en siihen päätynyt koskaan menemäänkään.

Ja nyt huomaan kirjoittavani autosta blogitekstiä viikonloppuna - sekin jotakin, mitä ei alunperin pitänyt tapahtua, koska monta kertaa minulla on viikonloppuna jotakin muuta mielessä kuin autot. Nyt kuitenkin oli poikkeus, koska maanantaille on jo toinen koeajo sovittuna. Se joka leikkiin ryhtyy niin se leikin kestäköön, vai mitenkä se nyt meni.

Koejoon lähtenyt auto on etuvetoinen, ja siinä on 43 kilowattitunnin ajoakku. Konehuoneesta löytyy tehoa 168 hevosvoimaa, ja toimintamatkaksi ilmoitetaan WLTP mitattuna 376 kilometriä. Hintakaan ei karkaa täyssähköisen Puman kohdalla liian korkeaksi, sillä auto lähtee halvimmillaan omaksi 34 390 eurolla. Siihen rahaan saa auton, mikä kokoluokkansa puolesta sopii erittäin hyvin esimerkiksi yksin asuvalle henkilölle, kuten minulle. Jos tarpeet tulee vastaan, kyytiin mahtuu hyvin myös muita ihmisiä.

170 senttinen koeajokuski saa ajoasennon kohdilleen mukavasti. Taajamassa ajotuntuma on varsin hyvin balanssissa, eikä mikään paista silmään häiritsevästi. Esimerkiksi sisälle kuuluvat äänet on saatu vaimennettua hyvin. Mutkitteleva Ampumaradantie hoitui mallikkaasti, samoin Lutakosta löytyvät mukulakivet.

 

Myös isommilla teillä auto on vakuuttavan oloinen tapaus varsinkin nyt, kun ajan autoa yksin. Kokonaisuutena arvioiden täyssähköinen Puma on varsin miellyttävä paketti arkikäyttöä ajatellen, ja keltainen väri on piristävä poikkeus, vaikkei tämä mikään Lamborghini olekkaan.

 

Ford Puma GEN-E sopii hyvin sellaiselle henkilölle, joka haluaa tavalliseen arkeensa auton, missä on järkevät sisätilat ilman, että auto on ulkoapäin katsottuna mitenkään suuren suuri. Tämä on sen kokoluokan auto, että tällä voisi hyvin päästää kenet tahansa ajokortillisen ihmisen käymään kaupassa, ja hoitamaan asiansa. Auto on esimerkiksi yllättävän helppo pysäköitävä kaupan parkkipaikalla, siitä pitää huolen myös hyvä kamerajärjestelmä.

Ostaisinko minä sitten täyssähköisen Ford Puman? Kyllä tämä voisi harkintalistalle ihan hyvin päätyäkkin! Vielä 2 - 3 vuotta, niin näitä alkaa löytyä käytettynäkin.

Auton lainasi: Käyttöauto, Jyväskylä / www.kayttoauto.fi

Onnistunutta retrofiilistelyä - Koeajossa Renault 5

Ajattelin ihan vain poiketa autoliikkeen pihassa, kun silmääni pisti keltainen Renault 5. Auto oli niin törkeän hienon näköinen, että oli välittömästi mentävä sisään kysymään koeajomahdollisuutta! Minulle luvattiin koeajo saatesanoilla, että koeajolla pitää käydä. Auton ulkoasu antaa ymmärtää, että saatesanat pitävät varmasti paikkansa!

Ulkoisesti auton muotoilu on varsin hyvin onnistunut - varsinkin peräpäästä auto muistuttaa erittäin hyvin edeltäjäänsä. Kun googlailin netistä alkuperäisen mallin kuvia, tunnistan myös auton sivuprofiilista yhtäläisyyksiä uuden ja vanhan mallin välillä! Myös auton sisustus muistuttaa erittäin hyvin menneiden vuosikymmenten tunnelmaa! Esimerkiksi penkkien verhoilu tuo hyvin fiilistä kahdeksankymmentäluvulta. Kaikki tämä on onnistuttu yhdistämään uskottavasti nykyaikaiseen tekniikkaan.

Nyt markkinoille saaatu auto on täyssähköinen. Mielestäni kokonaisuus pitää huolen siitä, ettei polttomoottoria tällä kertaa edes ole ikävä. Auto on etuvetoinen, ja tehoa löytyy 150 hevosvoimaa. Se tarkoittaa sitä, että autossa on tällöin isompi ajoakku, mikä on kooltaan 52 kilowattituntia. Jos kokee pienemmän 40 kilowattitunnin ajoakun riittäväksi, silloin autosta löytyy tehoa 122 hevosvoimaa. Isomman ajoakun kanssa toimintamatka on WLTP mitattuna noin 400 kilometriä, pienemmän ajoakun kanssa noin 300 kilometriä. Se tarkoittaa sitä, että hyvissä olosuhteissa mainittuihin lukemiin päästään.

Taajamassa Renault 5 on erittäin hyvin balanssissa! Auto suorastaan kutsuu ajamaan! Myös moottoritiellä auto on niin toimivan oloinen, mitä tämmöinen pieni auto voi olla. Ja mutkitteleva Ampumaradantie, sen auto hoiti mieluisan oloisesti päästä päähän. Lutakosta löytyvillä mukulakivillä auto hoiti myös homman kotiin. Lopuksi oli käytävä testimielessä lenkki kaupan pysäköintihallissa, ja pysäköitävä auto. Auton mitat on helppo hahmottaa, ja niille jotka tarvitsevat, on peruutuskamera hyvä apu. Lisäksi kuljettajan paikalla ajoasento on 170 senttiselle koeajokuskille hyvin kohdillaan.

Parasta antia Renault 5:ssä on hauskuus ja hyvä kokonaisuus! Auto sopii hyvin esimerkiksi kakkosautoksi perheelle, tai ykkösautoksi perheettömälle. Olisin halunnut todellakin jatkaa koeajoa, mutta tällä kertaa joudun vielä palauttamaan auton takaisin liikkeeseen.

Mitä lysti sitten maksaa? Halvimmillaan 27 390 euroa. Se ei ole hintana edes paha kun suhteuttaa siihen, mitä rahalla on tarjolla. Hyvä kokonaisuus, mikä varmasti kiinnittää hyvällä tavalla huomion liikenteessä. Tässä on kohtuuhintainen uusi auto, millä tulee ainakin toistaiseksi hyvin huomatuksi liikenteessä.

Auton lainasi: Hämeen auto / www.hameenauto.fi

Viikon vaihtari - koeajossa Ford B-Max

Minulta on toivottu myös edullisemman pään vaihtoautojen koeajoja, joten tässä tulee yksi. Hinnaksi ilmoitetaan enää 7450 euroa, joten kalleimmat kilometrit on todellakin jo ajettu pois. Muutenkaan B-Maxien hinnat ei enää nykypäivänä päätä huimaa, kun seuraa netin automyyntipalstoja.

Ford B-Max on myöa auto, jollaista ajoin viimeksi vuonna 2013. Koska heti perään vuonna 2025 löytyi autoliikkeestä vaihtoautona myytävä B-Max, oli koeajolle myös toinen syy - fiilistely! Halusin testata, vastasiko muistikuva enää todellisuutta? Välissä oli vierähtänyt yli vuosikymmen, ja olin kerennyt ajamaan yli tuhannella muulla autolla. Nyt olen ajanut 1426 autolla, kun vuonna 2013 keväästä listalla oli vain noin 300 ajettua autoa. Ajettuja automerkkejäkin on siunaantunut listalle lisää melkoisesti lisää!

Nyt ajoon lähtenyt Ford B-Max on vuodelta 2013. Konehuoneessa mylvii yksilitrainen ja kolmesylinterinen bensakone. Vaihteistona on manuaali, ja auto on etuvetoinen. Auto on ajettu 140 000 kilometriä, joten tietä se on jo kerennyt hieman nähdä.

Auto lähtee terveen oloisesti käyntiin, ja kone on terveen oloinen myös sen jälkeen, kun se on ajettu lämpimäksi. Koeajoreitteihini kuuluva Ampumaradantie tuli käytyä testaamassa, ja sen Ford B-Max hoiti onnistuneesti. Myös Lutakossa olleet mukulakivet auto selvitti toimivan oloisesti. 80 kilometrin rajoitusalueella meno oli vielä toimivaa - ainakin yksin ajaessa, mutta kaikkein parhaimmillaan auto tuntui olevan taajamssa. Jos tarvitsisin edullista autoa, missä on tilaa enemmän kuin Ford Fiestassa, saattaisi B-Max olla kiinnostava vaihtoehto.

Oma silmämääräinen arvioni on, että aivan liiaksi asti Ford B-Maxeja ei enääa tuoliikkeissä ole. Juttua kirjoittaessa (12.5.2024) löysin Netin myyntipalstoilta yhteensä 25 tämän mallin autoa, eikä Jyväskylässä ole samana päivänä myynnissä muita kuin tämä.

Entä sitten oma muistikuvani, vastasiko Ford B-Max sitä mitä ajattelin? Hyvin pitkälti kyllä, koska auto perustuu Fiestan alustalle. Fiestoja olen ajanut huomattavasti paljon enemmän.

Auto myynnissä: Rinta-Joupin Autoliike / www.rinta-jouppi.com

Viikon vaihtari - koeajossa Ford Ranger

Tuttuun tapaani kiersin autoliikkeessä etsien juttuaiheita, kun vaihtoautorivissä tuli vastaan Ford Ranger. En ollut hetkeen ajanut kyseisellä mallilla, joten halusin käydä muistelemassa menneitä hyviä aikoja, ja ajamassa pienen lenkin. Vuosimallin 2022 autolla oli ehditty jo ajamaan 58 000 kilometriä, joten se oli selvästi ollut muutakin kuin talliruusu.

Silmämääräisesti arvioiden auto oli siistissä kunnossa. Konehuoneessa mylvi kaksilitrainen dieselkone, ja vaihteistona oli automaatti. Väri oli tylsän harmaa, mutta toisaalta asian voi ajatella niin, ettei lika näy niin paljoa kuin mitä mustassa tai valkoisessa. Varustepaketti on XLT, ja sisältää paljon käytännöllisiä asioita, kuten ilmastoinnin, vetokoukun ja Webaston. Auto on rekisteröity kahdelle ihmiselle. Tämän auton ajamiseen riittää B-kortti, mikä on hyvä huomioida, koska Rangereita on rekisteröity myös kuorma-autoiksi.

Jos XLT on varustetasona liian mieto, on olemassa esimerkiksi paremmin varustellut Limited ja Wildtrak. Kaikkia olen jossakin vaiheessa päässyt ajamaan, enemmän tai vähemmän.

Ajoasento löytyy 170 senttiselle koajokuskille hyvin kohdilleen. Auto lähtee terveen oloisesti käyntiin. Taajamassa kaikki on hyvin balanssissa, eikä mikään paista häiritsevästi silmään. Moottori toimii myös sen jälkeen, kun se on ajettu lämpimäksi. Meno on toimivaa myös moottoritiellä, mutta tietyissä tilanteissa valitsisin kyllä sen isomman 3,2 litraisen dieselkoneen, mitä tähän Rangeriin on ollut tarjolla. Nyt koeajossa olleella pienemmällä koneella pärjää silloin, kun isoa traileria ei ole tarvetta vetää.

Kävin ajamassa autoa myös mukulakivillä, mistä auto suoritui hyvin. Aikaisemmassa elämässä olen vienyt Rangeria keskelle metsää niin, että tiedän auton selviävän hyvin myös nelivetoa vaativista paikoista.

Nykyiset pick-upit ovat mielestäni jo niin hyviä, että sellaisen pitää mielellään jo ainoanakin autona. Työkalumaisuus loistaa poissaolollaan täysin, ja fiilis on kuin ajaisi hieman normaalia henkilöautoa isommalla autolla. Autolla on hintaa 37 990 euroa.

Auto myynnissä: Rinta-Joupin Autoliike / www.rinta-jouppi.com

Oho! Koeajossa vuosimallin 1998 Honda Prelude

Viikonloppuni alkoi varsin rauhallisissa merkeissä, eikä minulla ollut tänäkään viikonloppuna aikomusta käydä autoliikkeessä. Yleensä menen viikonloppuna autoliikkeeseen vain silloin, kun tarjolla on jokin hieman erikoisempi auto. Näin kävi nyt, kun tekemisen puutteessa päädyin selaamaan netin automyyntipalstoja, ja vastaan tuli vuosimallin 1998 Honda Prelude. Koska autoa myyvä liike oli aivan kotini vieressä, säntäsin koeajolle heti. Olen niin bensalenkkari kuin olla ja voi, ettei odottaminen ollut vaihtoehto - oli tilanne mikä hyvänsä.

En ollut ajanut Preludella tätä aikaisemmin metriäkään! Vaihteistona oli automaatti, ja konehuoneessa mylvi 2,2 litrainen bensakone, mistä löytyi tehoa 185 hevosvoimaa. Auto on etuvetoinen. Autosta huokuu urheilullisuus, sillä se on niin matala. Vaikka paljon ajankin erilaisia autoja, tulee lopulta aika harvoin istuttua näin matalassa autossa! Siksi voi olla, ettei Prelude välttämättä ole mikään huonoselkäisen auto - tai jos on, kannattaa käydä ainakin testaamassa itse.

Mittarilukeman mukaan auto on ajettu vain 80 000 kilometriä. Kun sen suhteuttaa auton ikään, on ajomäärä vuositasolla aika vähän. Jos tämä olisi minun autoni, niin tällä olisi todellakin ajettu ja nautiskeltu vain kesät! Talvella auto olisi ollut sitten talvisäilössä siellä, minne auton vain talvisäilöön saa. Itse en henkilökohtaisesti edes ostaisi talvirenkaita tähän autoon.

Auto lähtee käyntiin terveen oloisesti. Tekniikka on toimivan oloista myös sen jälkeen, kun auto on ajettu lämpimäksi. Taajamassa auto on yllättävän hyvin balanssissa! Pidän siitä, että mitään ylimääräisiä digihärpäkkeitä ei ole, vaan auto käynnistetään avaimesta, mittaristo on vanhan koulukunnan mallia, sekä käsijarrukahva löytyy. Tulee vahvasti ajamisen fiilis, vaikka tämä automaattivaihteinen auto onkin.

Halusin testata autoa myös mukulakivillä, joten seuraavaksi oli ajettava Lutakkoon. Samalla pääsin testaamaan autoa Rantaväylällä, ja tuli vahvasti tunne, että kyllä tällä tarvittaessa pidempääkin matkaa ajaisi. Tosin kolikon kääntöpuolena on sisätilat, mitkä ei tietenkään sovellu reissuhommia tekevälle henkilölle. Ja ne mukulakivet, auto selvisi niistä hyväksytysti, vaikka urheilullisuutta on selvästi haettu.

Lopuksi vielä testattava autoa mutkittelevalla Ampumaradantiellä. Auto oli varsin mukava ajaa! Jos olisin kymppitonnin harrasteautoa vailla, olisi tässä selvästi yksi potentiaalinen tapaus, mitä voisi vähintään harkita! Eihän siinä, annan autolle hyväksynnän. Vaikka autolla ei ole enää paljoakaan hintaa, joudun peruuttelemaan auton takaisin myyntiriviin. Ehkä vielä joskus omistan oman Preluden?

Auto myynnissä: Rinta-Joupin Autoliike / www.rinta-jouppi.com

Viikon uutuus - Skoda Enyaq Coupe

Bongasin autoliikkeestä faceliftatun Skoda Enyaqin. Koska auto oli rekisteröity ja keli varsin kohdillaan, oli auto todellakin vietävä koeajolle! Vanhaan malliin verrattuna tekniset asiat on pysyneet suurinpiirtein ennallaan, suurinpien päivityksien löytyessä auton ulkopinnalta. Vanhakin auto oli ulkonäöllisesti varsin onnistunut, mutta omasta mielestäni tämä uusi oli sitä vielä enemmän.

Koeajoautoksi valikoitui Enyaq Coupe, tietysti nelivedolla ja Sportline varustepaketilla. Koska auto on nelivetoinen, ajoakku on tietysti isoin mahdollinen, mikä antaa virtaa ulos 77 kilowattitunnin edestä. WLTP mitattu toimintamatka on 539 kilometriä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että olosuhteiden ollessa kunnossa siihen päästään. Talvella pakkasherra ottaa tästä tietysti osansa.

Taajamassa faceliftattu Enyaq on miellyttävä ajaa, auto tuntuu kokoinaisuutena ajatellen olevan hyvin balanssissa. Esimerkiksi auton sisälle kuuluvat äänet on saatu hyvin hallintaan, ja alustatuntuma on arkikäyttöä ajatellen miellyttävää. Myös pidempää matkaa kokeilin ajaa, joten poikkesin autolla Koprilahdelle ja takaisin. Paluumatkalla kävin lenkin myös Riihivuoren maisemissa, missä pääsin todentamaan hiekkatietä. Alustatuntuma oli miellyttävä, myös Jyväskylän Lutakosta löytyvien mukulakivien osalta.

Autosta on tarjolla kaksi korimallia, joista koeajossa oli nyt Coupe. Omaan silmääni kyseinen korimalli miellyttää vahvasti silmää, ja on se, minkä valitsisin silloin, kun olen ostamassa Enyaqia tunteella. Perinteisemmän crossoverin ostaisin silloin, kun ostoperusteena on välttämätöntä käyttää järkeä.

Jos Skoda Enyaqille haluaa etsiä kilpailijaa, niin saman konsernin tuotteista vertailuun kannattaa laittaa Volkswagenilta ID.4 ja ID.5. Mainituista ID.5 vastaa nyt koeajossa ollutta Enyaq Coupea.

Mitäpä tämä lysti sitten maksaa? Halvimmillaan uudistettu Enyaq Coupe lähtee omaksi 48 600 eurolla. Tähän hintaan ei sisälly autoveroa lainkaan, koska sähköautojen ostohintaan sellaista ei sisälly. Ja mitä tulee fiilikseen, niin saattoihan minulla koeajolla olla hieman fiilis, että wau! Esimerkiksi väri on vahvasti minun mieleeni, siitä ei päästä mihinkään.

Auton lainasi: Käyttöauto, Jyväskylä / www.kayttoauto.fi