Enemmän hämmennystä kuitenkin aiheuttaa se tyyli, miten ja mistä käytetään tuulilasinpyyhkijöitä. Nimittäin se ei enää tapahdu viiksestä - nyt vasemmalle puolelle on ilmaantunut rulla, mistä pyöritetään! Mainitut kaksi asiaa ovat sellaisia, että niihin kuitenkin tottuu yllättävän nopeasti sen jälkeen, kun lähtee vain ajamaan. Kyse on vain siitä, että kuljettajalla on uskallus kokeilla.
Taajamassa auto on mukavan ja leppoisen oloinen ajaa. Kokonaisuus on hyvin balanssissa, esimerkiksi ohjaamoon kuuluvat äänet on saatu vaimennettua hyvin. Mikään ei paista häiritsevästi silmään. Myös mutkittelevalla ja parhaat päivänsä nähneellä Ampumaradantiellä auton alusta vaikuttaa toimivan hyvin. Kyseinen koeajoreitti on minulle vakio, ja siellä selviää hyvin tehokkasti varsinkin se, jos alusta ei toimi.
Nyt testattu auto on lataushybridi, polttomoottorin virkaa hoitaa 1,5 litrainen bensakone. Varsinkin sähköllä meno on miellyttävän hiljaista, ja sama miellyttävä linja jatkuu myös sen jälkeen, kun polttomoottori hyppää juoneen mukaan. Sähköllä pääsee WLTP mitattuna parhaimmillaan vähän yli 100 kilometriä. On toki olemassa tilanteita, missä sadan kilometrin kantamaan sähköllä ei päästä. Hinnat lähtevät noin 50 000 eurosta, joten auto on järkevästi hinnoiteltu.
Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti