Koeajossa vuoden 1999 Chevrolet Corvette

Kiersin jälleen tuttuun tapaani autoliikkeitä, kunnes vastaani tuli vuoden 1999 Chevrolet Corvette. Mielenkiintoisina yksityiskohtina oli manuaalivaihteisto ja rättikattoavo. Vielä löytyi myynnistä vanhan koulukunnan auto ilman turhia digitaalisia kilkkeitä, joten pyysin avaimet koeajoa varten. Kaiken lisäksi konehuoneessa mylvi 5,7 litrainen V8 bensapata. Jos tarkkoja ollaan, niin kuutioita moottorissa on pahaenteiset 5666.

Taajamassa auto on hyvin balanssissa, eikä mikään paista häiritsevästi silmään. Moottori on toimivan oloinen sen jälkeen, kun auto on ajettu lämpimäksi. Myös isommalla tiellä oli käytävä hieman kokeilemassa, ja siellä tuntui juhlat vasta alkavan! Kaikki 344 hevosvoimaa tuntuvat olevan tallessa. Auto on luonnollisesti takavetoinen, eikä sitä ole pilattu millään etuvedolla tai nelivedolla.

Auto on parhaimmillaan kauniin kesäpäivän fiilistelyssä. On kiva ottaa kaveri kyytiin, ja poiketa jätskikioskin kautta retkelle! Ostaisinko minä tämmöisen auton? Jos olisi mahdollisuus ylläpitää autoa, niin todellakin! C5 ja C6 korimallin Corvetet olivat viimeiset, missä oli ympyränmuotoiset takavalot, C7 Corvetteen takavalojen ulkomuoto oli vaihtunut. Siksi Corveten korimalleista C5 ja C6 on viimeiset, jotka minä hyväksyn. C7 Corvette ei ole enää minunlaista, perinteitä kunnioittavaa ihmistä varten.

Chevrolet Corvette on taatusti mahtava auto kaikenlaiseen autoharrasteluun, kun tärkeintä on fiilis. Kiireessä en tällä autolla ajaisi, koska avoautosta kuuluu nauttia.

Hintaa autolla on vielä 33 980 euroa. Onko se paljon vai vähän, riippuu siitä paljonko haluat maksaa fiiliksestä. Auton käyttökuluja en laskisi Excelissä, koska rahaa menee varmasti.

Auton lainasi: Rinta-Joupin Autoliike, www.rinta-jouppi.com

Koeajossa Peugeot 408

Jyväskylän Autotarvikkeella oli kesän aikana vähän isommat muuttotouhut käynnissä. Palanderinkadulle rakennettiin ensin uusi uusi autokaupparakennus, minne muutti Volkswagenin ja Audin myynti. Tämän jälkeen Aholaidantiellä remontoitiin Autotarvikkeen vanha autokauppakiinteistö. Remontoituun rakennukseen muutti Sorastajantieltä Hyundain, Peugeotin ja Bydin myynti.

Kun Aholaidan toimipiste oli ensimmäistä päivää auki, päätin lähteä fiilistelemään remontoitua paikkaa. Vanhoina hyvinä aikoina olin käynyt siellä lukuisia kertoja, ja tehnyt lukemattoman määrän koeajoja. Hallissa pisti silmääni uusi Peugeot 408, mitä en ollut ajanut vielä kertaakaan. Keli näytti olevan silmämääräisesti hyvä, joten kävin pyytämässä auton avaimet. Koeajettava auto on etuvetoinen hybridi, tehoa kaikkineen 143 hevosvoimaa. Vaihteistona tottakai automaatti.

Ajoasento löytyy 170 senttiselle kuskille mukavasti kohdilleen. Taajamassa auto on varsin hyvin balanssissa, mikään ei paista häiritsevästi silmään. Myös parhaat päivänsä nähneellä Ampumaradantiellä kävi selväksi, että auton alusta on arkikäyttöön sopiva. Moottoritiellä meno on varsinkin yksin ajaessa toimivuuden rajoissa.

Tällä kertaa en koeajolla montaa tuntia ollut, kun taivaalla näkyi sadetta enteileviä pilviä. Päätin lähteä takaisin autoliikkeeseen, ja jatkaa sisällöntuotantoa jokin toinen kerta. Auton hinta on yllättävän järkevän oloinen, alkaen 31 990 euroa. Ostaisinko minä tämmöisen auton? Jos olisin ostamassa autoa järjellä, voisin toki harkita.

Jutun julkaisupäivänä Autotarvikkeella on Aholaidantiellä remontoidun toimipisteen avajaiset, missä ajattelin käydä.

Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Koeajossa Cupra Raval

Tässä se nyt oli - Cupra Raval valmiina koeajoon! Auto on kooltaan vastaava kuin Volkswagen ID.Polo. Se mikä on mukavaa, Cupra ja Volkswagen on saaneet loihdittua autoihinsa hieman eri tunnelman. Cupra on ulkonäöllisesti nuorekkaamman oloinen. Volkswagenin ID.Poloa en ole vielä päässyt ajamaan, joten Cupra saa blogissani pienen etulyöntiaseman.

Ajoakun kapasiteetti on 52 kilowattituntia, ja WLTP mitattu toimintamatka on 439 kilometriä. Tehoa löytyy 208 hevosvoimaa, ja auto on etuvetoinen. Kooltaan auto vastaa Volkswagen Golfia, joten tämä on varnasti monelle sopivan kokoinen auto tavalliseen arkeen.

Taajamassa auto on hyvin balanssissa, myös parhaat päivänsä nähneellä Ampumaradantiellä. Mikään ei paista häirisevästi silmään. Myös kahdeksankympin rajitusalueella homma toimii, eikä valittamista ole. Hinnastossa on mainittu myös 37 kilowattitunnin ajoakku, mutta näkisin että varsinkin pitkän matkan ajajalle isompi akku saattaa olla parempi. Pikkuakku sopii hyvin sille, kenellä ajaminen painottuu taajamaan.

Cupra Raval maksaa halvimmillaan 25 390 euroa. Volkswagen ID.Polo maksaa halvimmillaan tarkalleen tuhat euroa enemmän, 26 390 euroa. Tehoiltaan molemmat autot on 85 kilowattituntia, ja akkukoko on molemmissa sama, 37 kilowattituntia.

Auton lainasi: Cupran liike Jyväskylässä / www.cupraofficial.fi

Koeajossa Citroen C5 Aircross

Peugeot Boxerin koeajon jälkeen minun teki mieli lisää ranskanpullaa. Päätin hakea sitä sitä viereisestä autoliikkeestä, joten kävelin tien toiselle puolelle kysymään Citroenia koeajoon. Koeajoon sai lähteä täyssähköinen Citroen C5 Aircross, koska uusimmista Citroenin malleista sitä olin ajanut kaikkein vähiten. Pienempi C3 oli paljon tutumpi. Talvella kävin ajamassa C5 Aircrossia lenkin, auton ollessa tuolloin itselataava hybridi. On mukava vaihtaa käyttövoimaa ihan vain nähdäkseen, minkälaisia eroja autoista voi löytää?

Uusi C5 Aircross eroaa jo silmämääräisesti vanhasta. Vanhasta on säästetty enää nimi. Autossa on paljon hyviä asioita, mitkä on ajateltu mukavuuden kannalta. Ainoastaan mukiteline on onnistuttu laittamaan hieman jännään paikkaan, mutta senkin kanssa oppinee vielä joskus elämään. Niin ainakin luulen. Nyt kun kamerarepustani löytyy uusi DJI Osmo Pocket 3, lienee haettava C5 Aircross kolmannen kerran koeajoon, ja haettava grilliltä ranskalaisten sijaan kahvi!

Olen ollut aiemmin sähköautovastainen. Nyt on kuitenkin todettava, että pidän Citroenin kohdalla täyssähköisestä autosta enemmän kuin hybridistä! Taajamassa meno on vähintään mukavaa, ja kaikki tuntuu ajotuntuman puolesta olevan balanssissa. Koeajon perusteella auto vaikuttaa järkevältä kamppeelta silloin, kun järkevää kampetta tarvitsee.

Kun puhutaan numeroista, akku latautuu 20% - 80%:iin noin 27 minuutissa. Toimintamatkasta puhuttaessa Citroen kertoo nettisivuillaan lukeman olevan 518 kilometriä. Siihen päästänee silloin, kun ajotyyli ja keli on molemmat optimit. Täyssähköisen C5 Aircrossin saa omaksi halvimmillaan 42 990 euroa. Ladattavat hybridit pyörivät lähes samoissa hinnoissa, itselataavan hybridin saa jo 36 389 eurolla.

Auton lainasi: Käyttöauto, Jyväskylä / www.kayttoauto.fi

Koeajossa Peugeot Boxer

Kiertelin tuttuun tapaani autoliikkeissä, kun silmään pisti uusi Peugeot Boxer. Olin ajanut Peugeot Boxeria viimeksi vuonna 2014, joten minua kiinnosti selvittää, minkälainen auto on kaikkien näiden vuosien jälkeen? Epäilemättä reilussa vuosikymmenessä muutoksia on paljon, ja paljon on myös kerennyt ihmismieli unohtaa.

Konehuoneessa mylvii 140 hevosvoimainen ja 2,2 litrainen dieselkone. Vaihteistona on automaatti, hinnaston mukaan myös manuaalivaihteisto on tarjolla. Mikäli haluaa siirtyä vaihtoehtoisiin voimanlähteisiin, tarjotaan mahdollisuutta ostaa myös täyssähköinen pakettiauto.

Ajoasento löytyy käsisäätöjen kautta, mikä on työkäyttöön tarkoitetun pakettiauton kohdalla hyvä. Syystä että on yksi rikkoutuva osa vähemmän. Taajamassa meno pysyy järkevyyden rajoissa, vähän mukavammaksi meno muuttuisi kuorman kanssa. Koeajon aikana auto oli tyhjä. Myös moottoritiellä auto toimii järkevästi, samoin Jyväskylän keskustan tuntumasta löytyneillä mukulakivillä.

Halvimmillaan Peugeot Boxerin saa omaksi 42 354 eurolla, mikäli tyytyy tankkaamaan fossiilisoppaa. Täyssähköisenä auto lähtee omaksi 74 980 eurolla. Mielestäni kyseiseen hintaan saa järkevän pakettiauton silloin, kun tämän kokoluokan pakua tarvitsee. Kaikkien mielestä Peugeot ei välttämättä herätä liikaa tunteita, mutta järjellä auton pystyy ainakin perustelemaan.

Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Koeajo - Ford Transit Custom MS-RT on eksoottinen löytö

Olin hetken katsellut Jyväskylässä Fordin jälleenmyyjällä vähän, tai oikeastaan aika paljonkin massasta erottuvaa Transitia. Autossa näyttää olevan ihan hyvä määrä tuning osaa. Bongasin myös kirjaimet MS-RT, mikä kertoo siitä, että auto on lähtenyt tehtaalta tämmöisenä. Suomessa ei ole myyty Transiteja näillä varusteilla uutena, joten kyseessä on tuontiauto. MS-RT on tässä maassa niin harvinainen, etten muista vastaavaa aiemmin nähneeni. Google kuitenkin antaa aiheesta myös suomenkielisiä hakutuloksia, että ylipäätään tieto autojen valmistuksesta on löydettävissä.

Auton suunnitteluun on antanut osuutensa M-Sport. MS-RT varustelun on saanut myös lavamalli Ranger, ja kieltämättä kyseiseen autoon olisikin kiva päästä tutustumaan tämän Transit Customin jälkeen.

Auto on vuosimalliltaan 2025, ja mittarilukema on 24 000 kilometriä. Auto on lataushybridi, ja tankkiin laitetaan dieselin sijaan bensaa. Tehoa löytyy kaikkineen 232 hevosvoimaa, vaihteistona on automaatti. Kuljettajan paikalla istuessa tulee tunne, että Transitista on saatu aika haluttava kampe! Auto on oikeastaan sellainen, ettei sillä viitsisi mihinkään raskaaseen työhön edes lähteä. Työauto pitäisi olla erikseen, tämän auton ollessa firman edustuspaku.

Taajamassa kaikki on hyvin balanssissa, mikään ei paista häiritsevästi silmään. Tehoiltaan auto vastaa perus-Transitia, sen osalta ei ole tehty minkäänlaisia muutoksia. Myös moottoritiellä meno toimii ainakin auton ollessa tyhjä, mutta selvää lienee se, paljon pitkää matkaa ajavat ihmiset saattavat harkita muita voimanlähteitä. Käytännössä tämä auto tullaan ostamaan tunteella.

Hintaahan tällä vielä on, 64 980 euroa. Siihen rahaan saa auton, mitä ei taatusti ole naapurilla - ainakaan vielä. Ostaisinko minä tämmöisen? Aloittaisin miettimällä, mikä on minulla auton käyttötarkoitus, ja pohtisin asiaa uudelleen sitten.

On ihan mahtavaa, että myös massasta selvästi erottuvia hyötyajoneuvoja on olemassa. Näitä lisää!

Auto myynnissä: Käyttöauto / www.kayttoauto.fi

Viikon vaihtari - koeajossa Porsche Panamera

Kun kävin testaamassa Mazdaa, pisti samalla esittelyhallissa silmään Porsche Panamera. Vuosimalli oli 2012, ajettu 140 000 kilometriä. Konehuoneessa mylvi 3,6 litrainen V6 bensakone, ja vaihteistona oli automaatti. Mielenkiinto Porschea kohtaan heräsi, ja oli käytävä pyytämässä avaimet koeajoa varten. Olisiko tällä autolla arjen seikkailut edes aavistuksen kiinnostavampia?

Ajoasento löytyy 170 senttiselle kuskille hyvin kohdilleen. Kaikesta näkee, että saksalainen autoinsinööri ja autonrakentaja on tehnyt laatutyötä! Auto lähtee hyvin käyntiin, eikä mikään paikka nitise ja natise. Taajamassa kaikki on hyvin balanssissa, ja kone on tervekäyntisen oloinen myös lämpimänä. Kahdeksankympin vauhdissa kaikki toimii, kuten myös parhaat päivänsä nähneellä Ampumaradantiellä.

Panamera on uutena melko hinnakas auto, ja hinnassa on helposti kuusi numeroa - ilman pilkkuvirhettä. Hinta näyttää aivan puhelinnumerolta. Paitsi nyt, kun hintalapussa kerrotaan hinnaksi 28 800 euroa. Koeajon perusteella auto tuntuu säilyttäneen ryhtinsä hyvin. Tämä oli toinen kerta, kun pääsin ajamaan koeajolenkin Porsche Panameralla - molemmilla kerroilla tykkäsin kovasti!

Ostaisinko minä tämmöisen auton? Jos se olisi omassa taloudellisessa tilanteessani mahdollista, ostaisin toki. Porsche sopii hyvin myös arjen käyttöautoksi, ja ainakin matka määränpäähän on silloin hauska. Porsche Panamera on kaikkineen todella miellyttävä auto ajaa, mutta niin se pitää tässä autoluokassa myös olla.

Auto myynnissä: Rinta-Joupin Autoliike / www.rinta-jouppi.com

Oho! Koeajossa Mazda 121 vuodelta 1988

Kun autoliikkeessä tulee vastaan kahdeksankymmentäluvun auto, on sitä lähdettävä katsomaan. Tällä kertaa vastaan tuli Mazda 121 vuosimallia 1988. Auto oli lähes yhtä vanha kuin minä! Olen syntynyt vuonna 1987. Lisäksi se oli ollut vain yhdellä omistajalla, ja ajettu vain alle satatuhatta kilometriä. Konehuoneessa mylvii 1,3 litrainen bensapata, ja vaihteistona tietysti manuaali. Eksoottisena lisänä tulee avokatto. Pelkästään auton näkemisestä tulee hyvä meli, eikä sitä voi korostaa tarpeeksi!

Silmämääräisesti arvioiden auto on siistissä kunnossa, mikään ei paista häiritsevästi silmään. Auto lähtee käyntiin kuin palmun alta - vaikka ollaan Suomessa. Katon avausmekanismi on sähköinen, ja sitä oli pakko testata - se toimii. Taajamassa auto on varsin leppoisa ja mukava ajaa! Myös parhaat päivänsä nähbeellä Ampumaradantiellä meno oli jopa ihan siedettävää. Moottoritiellä en autovanhyksella edes käynyt.

Mazda 121 on erittäin hauska auto kiireettömään kesäpäivään! Mitä tähän nyt tarvitsisi lisää? Jos tästä autosta puuttuu jotakin, sitä et välttämättä edes tarvitse! Nykymittapuulla Mazda 121 on melko harvinainen, tämän ollessa ensimmäinen kerta kun pääsin koeajamaan kyseistä automallia. Autoja olen ajanut yli 1500, joten kaikenlaista kulkinetta mopoautosta paloautoon on tullut testattua. Juttua kirjoittaessa löysin netin myyntipalstoilta kaksi tämän mallin autoa, mitkä oli ilmoitettu myytäviksi.

Hintaa autolla on 4880 euroa, mikä vaikuttaa koeajon perusteella kohtuulliselta. Tämä on auto mitä ei myydä järjellä, vaan tunteella ja fiiliksellä. Harmi vain, kun itselläni ei ole juuri nyt mahdollisuutta ylläpitää harrasteautoa. Siksi joudun palauttamaan auton autoliikkeeseen, ja jatkamaan sisällöntuotantoa sekä haaveilua.

Auto myynnissä: Rinta-Joupin Autoliike / www.rinta-jouppi.com

Koeajossa Ford Taunus GT 2000 Coupe

Jos pitäisi valita yksi auto, mikä kuvastaa suomalaisuutta hyvin, mikä se olisi? Toyota Hiace olisi yksi, vahvoilla olisi myös Ford Taunus. Hiaceja liikkuu Suomen teillä edelleen, vaikka kyseisen auton ajamisesta tuleekin kihti ja reumatismi. Ford Taunukset on suurimmalti osalti jo poistuneet Suomen liikenteestä, mutta vielä onnisti löytää yksi, museorekisteröity Tanari testattavaksi asti. Auton ja tien museo Mobilialle suurkiitos koeajosta ja siitä, että olette säilöneet autoja näin hyvin! Tästä johtuen vastaan omaan kysymykseeni, että suomalaisuutta kuvastaa hyvin Ford Taunus.

Testiin lähtenyt Ford Taunus GT 2000 Coupe on vuosimallia 1972. Auto on manuaalivaihteilla. Ennakkotietojeni mukaan auto on kaksilitraisella koneella, minkä vahvistaa myös Traficom. Vasta paikanpäällä Mobiliassa minulle selvisi, että tämä on myös V6! Näin pääsi käymään, koska en ole mikään museoajoneuvojen erityisaiantuntija. Klassikkokalustolla olen toki ajanut, mutta pääsääntöinen tekemiseni keskittyy tuoreempaan kalustoon. Siksi asiantuntemukseni kattaa uudemman ajoneuvokaluston, ja ohjaan yleensä kyselyt vanhasta autokalustosta niille, jotka asiasta tietävät. Tästä syystä käyntini Mobiliaan ovat tavallaan opintomatkoja!

Auto on kaikkineen siistin oloinen, ja moottori käy terveen oloisesti. Kuljettajan paikalla tulee hyvä mieli! Taajamassa auto on leppoisa hyvän fiiliksen tuoja, ja sopii oikein mainiosti kiireettömään kesäpäivään. Parhaimmilaan auto on taajamassa, missä nopeudet pysyvät tälle autolle kohtuullisina. Hetken matkaa testasin autoa myös 80 kilometrin rajoitusalueella, mikä on autovanhukselle mielestäni maksimi marssivauhti. Vaihteistona on neljävaihteinen manuaalivaihteisto, mikä tuntuu koeajon perusteella toimivalta.

Seuraavaksi suuntaan Taunuksella viereiseen Vehoniemen automuseoon, koska en ole käynyt siellä toviin. Koska muut kiireet on estäneet käynnit Vehoniemellä, koin saavani Taunuksen kanssa kaiken takaisin korkojen kanssa! Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävin kääntymässä Vehoniemen automuseolla museorekisteröidyllä autolla. Olen toki käynyt Vehoniemellä useita kertoja aiemminkin, mutta selvästi uudemmilla autoilla.

Kaikkein parasta autossa on fiilis! Uskon, että harrasteautoilta haetaan pääasiassa fiilistä. Takapenkillä en käynyt, mutta sellainenkin löytyy, jos autolla haluaa mennä kavereiden kanssa fiilistelemään kivaa kesäpäivää.

Lopuksi palautan auton takaisin Mobiliaan. Hieman harmi, ettei minulla ole paikkaa museoajoneuvon ylläpitoon. Juttua kirjoittaessa netin myyntipalstoilta löytyi noin parisenkymmentä Taunusta eri vuosilta, hintojen alkaessa muutamasta tuhannesta eurosta. Myynnissä on esimerkiksi yksi vuoden 1975 GXL Coupe, mille ilmoitetaan hinnaksi 16 900 euroa. Huomaan vain ajattelevani, että oho, hintaa se voi olla tämmöiselläkn hyvin säilyneellä autolla.

Myös nyt jo eläköitynyt autotoimittaja Pentti Rönkkö on käynyt Mobiliassa testaamassa tätä Taunusta, ja tehnyt myös koeajovideon autosta. Minullakin oli koeajolla Gopro mukana, joten kannattaa käydä katsomassa minunkin tunnelmat koeajolta Youtubesta.

Auton lainasi: Auton ja tien museo Mobilia, Kangasala / www.mobilia.fi

Koeajossa Porsche 924 - Rento ja letkeä!

Olin jo pitkään miettinyt, että haluaisin käydä automuseo Mobiliassa järjestettävissä tapahtumissa. Varsinkin Sportscar Breakfast Club tuntui resonoivan hyvin paljon, joten kesäkuun tilaisuuteen oli mentävä katsomaan tunnelmaa. Tapahtuma toistuu Mobiliassa kesän aikana kerran kuukaudessa, ja ideana on mennä syömään aamupalaa urheiluautolla. Tapahtumaa järjestetään myös Tuusulassa Gustavelundissa.

En edes laskenut monta autoa paikalle saapui, mutta paljon ja runsaasti! Tapahtuman taustalla on Iltalehden autotoimittaja Arttu Toivonen, kenet myös tapasin päivän aikana.

Jostakin syystä aamupala jäi itseltäni hieman vähälle, koska aamun parituntunen meni autoja fiilistellessä! Minut tuntien autot eivät todellakaan jääneet vain katsomisen asteelle, päädyin myös koeajolle. Päivän aikana testasin pariakin autoa. Toisena autona oli Porsche 924, vuosimallia 1982. Auto on tuotu Suomeen vuonna 1985, ja on sittemmin museorekisteröity. Päivän aikana pääsin myös Lamborghini Aventador SVJ:n kyytiin, mutta tässä blogitekstissä keskitymme kuitenkin Porscheen.

Tähän asti olen ajanut vain tällä vuosituhannella valmistettuja Porscheja, tämän ollessa ensimmäinen ajamani museorekisteröity Porsche! Kyseessä on etumoottorinen, takavetoinen ja manuaalivaihteinen auto. Auto toimii yksityishenkilön harrasteautona, enkä tällä kertaa edes kysynyt hintaa.

Kuljettajan paikalla on mukava istua! Taajamassa ajotuntuma on analoginen, mistä huomaan pitäväni. Mihinkään ei ollut kiire, joten halusin nauttia. Siksi päädyin kiertämään rentoon cruisailuun sopivaa reittiä. Minulle tulee tunne rennon letkeästä autosta, millä on mukava nauttia hyvästä kesäpäivästä ja seurasta. Ainakin koen ja luulen ymmärtäväni omistajan autovalintaa hyvin, kirjoittaessa pohdin että olisin voinut itsekin valita vastaavan auton. Ihan vain siksi, että pidän autolla ajamisesta!

Katsaus netin myyntipalstoille osoittaa, että Porsche 924 on melko edullinen ostaa. Hintaluokka on alle kymppitonnista noin 15 000 euroon. Kaikista kallein auto on jo harvinaisempi 924S. Porsche 924 oli tuotannossa vuosina 1976 - 1988, ja sen korvasi Porsche 944. Oli kyseessä sitten 924 tai 944, ei sitä tule millään mittarilla mitattuna liian usein vastaan. Omistajan puheissa käy ilmi myös kohtuulliset ylläpitokulut, joten peukku ylös mikäli olet kiinnostunut 924:stä. Tätä autoa on helppo pitää järkevänä harrasteautona.

Tässä on varmasti sellainen auto, että jos kysyt minulta jatkossa Porschesta, uskon mainitsevani myös tämän auton.

Kiitos koeajosta: Mobilia ja Sportscar Breakfast Club / www.mobilia.fi

Koeajossa Peugeot e-5008

Jyväskylässä aloitti keväällä uusi Peugeotin jälleenmyyjä. Koska minulla oli ajamatta oli esimerkiksi täyssähköinen tilatötterö 5008, tarkoitti se minulle koeajoa. Kyseessä on malli, mitä ylipäätään olen ajanut kovin harvoin, joten senkin takia oli korjattava aukkoa sivistyksessä. Halusin tietää, mihinkä tästä 3008:a isosmmasta autosta oikein on?

Auto on on lähtökohtaisesti seitsemänpaikkainen, tarjolla on myös viisipaikkainen auto. Viisipaikkaisen eduksi lasketaan iso tavaratila. Ajoakun koko täyssähköisissä autoissa on 73 kilowattituntia tai 96 kilowattituntia. Hinnaston mukaan myös hybridejä on tarjolla, mutta dieselille on sanottu näkemiin. Hyvä tietty että valinnanvaraa löytyy, mistä voi etsiä omiin tarpeisiinsa sopivimman.

Auto on taajamassa järkevän oloinen ajaa. Ajettavuuden osalta mikään ei paista häiritsevästi silmään, sen osalta Ranskassa on osattu tehdä auto. Myös moottoritiellä meno on järkevyyden rajoissa. Ostaisinko minä tämmöisen auton? Jos olisi tarvetta, niin ainakin voisin harkita asiaa.

Auto maksaa halvimmillaan hybridinä 39 390 euroa. Täyssähköisenä auton saa halvimmillaan 45 390 euroon. Se mikä on itselleen järkevin käyttövoima, selviää miettimällä auton käyttötarvetta.

Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Viikon vaihtari - Skoda Citigo

Skoda Citigo oli jo hetken pistänyt silmään autoliikkeen vaihtoautorivissä. En ollut vielä kyseistä mallia ajanut, mutta sisarmallit Seat MII ja Volkswagen Up! olivat tuttuja. Halusin myös Citigon ajamieni autojen listalle, joten kävin neuvottelemassa avaimet itselleni koeajoa varten. Oleellisena osana koeajoihini kuuluu tehdä sisältöjä aiheesta kiinnostuneille henkilöille, joten tässä teille koeajoraportti.

Täyssähköinen auto on vuosimallia 2021, ja se on ajettu 54 000 kilometriä. Ajoakku on kooltaan 36,8 kilowattituntia. Ei iso, mutta soveltuu pieneen käyttöautoon, millä ajetaan yleensä lyhyttä matkaa taajamassa. Auton myyntiesitteen mukaan WLTP mitattu toimintamatka on 258 kilometriä. Siihen päästään silloin, kun keli ja ajotyyli on optimi. Esimerkiksi talvipakkasilla kyseiseen lukemaan ei tulla pääsemään.

Taajamassa auto on hyvin balanssissa, mikään ei paista häiritsevästi silmään. Koeajolla ymmärrän hyvin, miksi tämän kokoluokan auto on paikoitellen hyvinkin yleinen näky korjaamon vara-autona. Auto on edullinen ostaa ja ylläpitää, tälläkin kerralla hintalapussa ilmoitetaan hinnaksi vain 11 990 euroa. Siihen rahaan saa auton, mikä ei herätä mitenkään liikaa tunnetta, mutta on perusteltavissa järjellä.

Mikään perheauto tämä ei ole. Näkisin, että potentiaalinen ostaja tämmöiselle autolle on joku, joka etsii itselleen edullista kakkosautoa. Tai sitten jokin firma, mikä ei halua sitoa liikaa rahaa autokalustoon. Skoda Citigo on ennenkaikkea järkevä valinta arkeen. Tämä auto lähtee todennäköisesti ostajan matkaan silloin, kun järkiperusteiselle pikkuautolle on tarvetta.

Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Kauas testaamaan - Mercedes-Benz CLA Shooting Brake

Olin jo pitkään haaveillut käyväni pääkaupunkiseudulla tutkimassa Mercedeksen liikkeitä. Joka ikinen Helsingin reissu ohjelmassa tuntui olevan jotakin muuta, joten tämä haave tuntui vain siirtyvän ja siirtyvän jatkuvasti. Kerkesin jo miettiä, onko asia minulle edes tärkeä, jos aikaa sille ei koskaan löydy. Lopulta erinäisten vaiheiden kautta aikaa löytyi, ja pääsin vierailemaan Helsinki-Vantaan lentokentän lähellä sijaitsevassa Veho Airportissa. Joskus olin kyseisen liikkeen ohi ajanut, mutten vielä kertaakaan pysähtynyt tutustumaan tarkemmin.

Vastaanotto liikkeessä oli hyvä! Tapasin Vehon pian eläköityvän lehdistöpäällikön. Sisällöntuottajalle järjestyi myös auto koeajoon. Koeajoon lähti Mercedeksen CLA 250+ Shooting Brake. Aikaisemmin olen esitellyt blogissani vastaavan Coupén, nyt oli vuorossa farmari. Sinänsä olisin voinut testata farmarin myös Jyväskylässä, mutta ensivaikutelman voi saada vain kerran. Siksi halusin ajaa autoa ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudulla!

Lopulta homma eskaloitui siihen pisteeseen, että päätin julkaista tämän tekstin syntymäpäivänäni. Edellisenä päivänä kävin koeajamassa CLA Shooting Brakea uudelleen, jotta saisin kuvattua vielä videota koeajolta. Tästä kiitos Jyväskylän Käyttöauto! Koska operoin koeajovideoitani tehdessä yleensä yksin, koen että on helpompaa kuvata videot tutussa ympäristössä Jyväskylässä, eikä pääkaupunkiseudulla.

Kyseessä on täyssähköinen ja takavetoinen auto. Ajoakku on kooltaan 85 kilowattituntia, ja konehuoneesta löytyy tehoja 272 hevosvoimaa. Pääkaupunkiseudun kehäteillä tämä on varsin toimivan oloinen kombo, varsinkin nyt kun kesäkuu tekee tuloaan. Mikäli ajaisin autolla Keski-Suomen alueella, saattaisin harkita nelivetoista autoa, mutta luulen etä pääkaupunkiseudulla takavetoinen saattaisi olla keskimäärin ihan toimiva ratkaisu.

Koska olin pääkaupunkiseudulla, halusin ostaa fiilistä. Siihen sopi hyvin Ruskeasannan ST1, minne päätin lähteä kahville. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävin "Rusalla" kahvilla. Paikka toimi aikaisemmin Shellin nimellä, mutten kertaakaan käynyt siellä silloin. Shellinä tämä oli kuulemma legendaarinen paikka! Olen ehkä automiehenä jäänyt jostakin paitsi. On hyvä hoitaa ensimmäinen käyntikerta tyylillä, kuten nyt! Tämän koeajon jälkeen on listallani myös uusi huoltoasema, millä olen käynyt.

Kun palataan takaisin autoihin, kumpi sitten kannattavampi ostos - Coupé vai Shooting Brake? Jos autoilet pääasiassa yksin, valinnan voi tehdä fiilispohjalta. Jos olet perheellinen, farmarilla saat varmasti paremman vastineen rahalle.

Pääkaupunkiseudulla koeajettu auto maksaa 67 820 euroa. CLA 250+ Shooting Brake maksaa halvimmillaan 57 990 euroa, ja kaikkein halvin CLA Shooting Brake maksaa 51 390 euroa.

Olen senverran paatunut automies, että nyt tämän jälkeen voin sanoa saaneeni tavalliseen arkeeni edes pienen ripauksen luksusta! Toki iso kiitos myös kaikille niille Keski-Suomen alueen autoliikkeille, keiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä. Autojen koeajoja meinaan jatkaa myös tulevaisuudessa niin kauan kuin voin jos en työnä, niin sitten harrastuksena.

Auton lainasi: Veho Airport / www.veho.fi

Viikon vaihtari - koeajossa Toyota Land Cruiser V8

Kiertelin autoliikkeitä, kunnes silmääni osui Toyota Land Cruiser vuodelta 2008. Ajettu 237 000 kilometriä, ja silmämääräisesti arvioiden siistissä kunnossa. Auto on niin isokokoinen, että se todellakin erottuu kaikista muista perusautoista, mitä myyntihallissa on! Kun konehuoneessa kaiken lisäksi mylvii 4,5 litrainen V8, tottakai diesel, oli lähdettävä ajamaan pieni lenkki. Onko tässä isokoneisessa järkäleessä edes mitään järkeä? Auto erottuu nykyajan mallistosta myös päästöjensä osalta. Päästöt on 270 grammaa kilometrille. En edes kehdannut kysyä, onko tämä nyt se autoliikkeen isopäästöisin auto?

Olen juuri se bensalenkkari, joka tykkää kasikoneen äänestä! Auto on taajamassa mukava ajaa, eikä mikään paista häiritsevästi silmään. Vaikka auton käyttökulut on pikkukoneista ja pienempää Land Cruiseria jäätävämmät, on ajo-ominaisuudet kuitenkin selvästi paremmat. Lutakossa olevat mukulakivet ei tunnu missään - auto kuin leijuu niiden päällä! Samoin parhaat päivänsä nähnyt Ampumaradantie, meno siellä on mukavuutta korostava. Myös kaikki sisälle kuuluvat äänet on saatu vaimennettua, ja äänimaailman osalta kasikone kuulostaa melko miedolta. Tehoa konehuoneesta löytyy 265 hevosvoimaa.

Ja entäs ne kulutukset? En halua tietää. Se joka tämmöisen auton ostaa, hyväksyy sen että tankilla on käytävä usein, ja polttoainekulut on isoja. Sitten kurvaan moottoritielle, kiihdytän ja kuuntelen kun diesel palaa. Nautin menosta! Autolla ajaisi mielellään pitkää matkaa jos budjetti vain kestäisi. Totuus lienee se, että monella tulee sietokyky vastaan autoa tankatessa, ja viimeistään korjaamolaskua maksaessa.

Autolla on hintaa vielä 46 900 euroa. Ostaisinko minä tämmöisen? Voisin harkita ostoa mikäli elämäntilanteeni sen sallisi. Harmi vain, että opiskelijan tuloilla tämmöistä autoa ei voi ostaa. Joudun palauttamaan auton takaisin liikkeeseen, ja jatkamaan haaveilua. Kerrankin löytyi Toyota Land Cruiser, missä on paatuneen automiehen mielestä ajo-ominaisuudet kunnossa.

Kenelle tämä sitten sopisi? Ominaisuuksien puolesta kyseessä voisi olla vaikkapa edustusauto. Takapenkillä tilaa on tarpeeksi, jotta sinne mahtuu aikuinen ihminen. Käytännössä uskon ostajan löytyvän harrastajapiireistä, jotka tietävät mitä haluavat ja mitä saavat. Nykyään firmojen autopolitiikka työsuhdeautojen osalta tuntuu sallivan enemmän lataushybridejä ja täyssähköautoja, joten isot polttomoottorit alkavat olla mennyttä aikaa.

Uskon muistelevani vanhana aikoja, jolloin V8 moottoreita oli vielä tarjolla. Nyt kun niitä vielä löytyy - edes käytettyinä, aion ottaa ilon irti ainakin koeajolla!

Auto myynnissä: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Koeajossa Cupra Leon

Halusin koeajaa uusinta Cupra Leonia, joten ainoa vaihtoehto oli suunnata kohti Cupran liikettä Jyväskylässä. Perillä olin hieman yllättynyt, kun minua odotti auto kaksilitraisella bensakoneella. Kyllä, voin vakuuttaa että luit oikein. Nykyistä autotarjontaa katsoessa on aika yllätttävää, jos tavallisessa henkilöautossa ei ole lainkaan hybriditekniikkaa. Siitä johtuen käsillä oli bensalenkkarin unelma-auto!

Sitten vain auto käyntiin ja ajamaan! Fiilis oli mukava, ja auto kaikkineen miellyttävän oloinen ajaa. Taajamassa sisälle kuuluvat äänet on saatu vaimennettua hyvin, ja alusta tuntuu mukavalle. Vaihteistona on automaatti, minkä toiminta vaikuttaa mukavalle.

Myös moottoritiellä meno on toimivaa, samoin Jyväskylästä löytyvällä ja mutkittelevalla, parhaat päivänsä nähneellä Ampumaradantiellä. Vaikka polttomoottoriautolla ajaminen tuntuu jokseenkin syntiseltä ja väärältä, on tässä autossa kuitenkin fiilistä, mitä joku saattaa näinä päivinä kaivata. Vielä on vanhan koulukunnan ihmisiä, jotka saattavat kaivata liikenteen käyttövoimana jotakin muuta kuin sähköä.

Cupra Leon lähtee halvimmillaan omaksi 33 890 eurolla. Jos haluaa autonsa kaksilitraisella bensakoneella, on silloin hyvä varautua maksamaan 50 998 euroa. Nykymittapuulla 11 000 euron autovero on moneen muuhun verrattuna jo selkeästi isompi summa, mutta maailmassa lienee vielä bensalenkkareita jotka haluaa maksaa kyseisen autoveron iloiten.

Auton lainasi: Cupra Garage Jyväskylä / www.cupraofficial.fi