Joulupukin punainen auto? Koeajossa Mercedes-Benz GLC 300e

Autoliikkeen rivissä pisti silmään punainen Mercedes-Benz. Mallimerkintä totteli nimeä GLC 300e Coupé. Vaikka GLC on autona tuttu, ja kiertueella tullut ajettua myös GLC 400e, oli käytävä hakemassa auton avaimet koeajoa varten. Auton punainen värisävy sopii hyvin teemaan, koska joulu on jo lähellä, ja joulukuu vaihtuu pian.

Mallimerkintä GLC 300e kertoo, että auto on lataushybridi. Moottorina mylvii kaksilitrainen ja neljäsylinterinen bensapata. Jos mallimerkintä olisi GLC 300de, hoitaisi moottorin virkaa tuolloin dieselpata. Auto on nelivetoinen, ja WLTP mitattu toimintamatka sähköllä 121 kilometriä. Päästöt on saatu pienennettyä vain 12 grammaan sadalle kilometrille. GLC Coupé ei ole mikään malliston edullisin tuote, sillä hinnat pyörivät noin 80 000 euron tietämillä.

GLC on tarjolla kahtena eri korimallina. Coupén lisäksi tarjolla on perinteinen SUV, mikä on nähty blogissani aiemmin. Lukemaan pääset tästä. Nyt pienen tauon jälkeen on mukava tutkia GLC:n hinnastoa, sillä sieltä löytyy esimerkiksi GLC 450d, sekä Mercedes-AMG GLC 63!

GLC AMG on auto, minkä olemassaolo kieltämättä yllätti minut. Sellainen on ollut joskus olemassa, ja olen sellaista ajanut Mercedeksen kiertueella, mutta se hävisi malliuudistuksien jälkeen hetkeksi. Sattumalta huomasin LinkedInistä, että uusi GLC AMG oli toimitettu asiakkaalle, ja tottavie, sellainen löytyy mallistosta 166 000 eurolla!

Ajoasento löytyy sähkösäätöjen kautta. 170 senttinen koeajokuski saa ajoasentonsa mieluisaksi ongelmitta. Taajamassa auto on leppoisa ajaa, ja varsinkin pelkällä sähköllä meno on miellyttävän hiljaista. Kun polttomoottori tulee kuvioihin mukaan, käy se täysin ongelmitta - saksalainen insinööri on tehnyt autoa suunnitellessa hyvää työtä. Myös moottoritiellä auton menohalut on arkikäyttöä ajatellen kunnossa.

Myös auton takapenkki on toimivan oloinen silloin, kun olen saanut ensin kuljettajan paikalle hyvän ajoasennon. Jos GLC kuitenkin tuntuu liian pieneltä, on mallistossa tarjolla pykälää isommat GLE ja GLS.

Mercedeksen GLC on hieno auto ajaa, oli korimalli sitten Coupé tai SUV. Se kumpi auto sopii omiin käyttötarpeisiin, selviää sitten, kun pääsee perehtymään auton sisätiloihin tarkemmin. Takapenkillä kannattaa käydä istumassa, sekä tavaratilaa vertailla, koska käytännön erot löytyvät parhaiten silloin.

Kumman minä ostaisin - Coupé vai SUV? SUV on järkivalinta, Coupé täysin tunnepohjaisena auton on minun henkilökohtainen suosikkini näistä kahdesta.

Auton lainasi: Käyttöauto Jyväskylä / www.kayttoauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Koeajossa Hyundai Kona Electric

Tämä postaus on saanut odottaa itseään luvattoman kauan. Ennenkuin lumet tulivat Jyväskylään, koeajossani oli uudistunut Hyundai Kona electric. Ennen lumien tuloa otetut kuvat kieltämättä näyttävät jo vanhoilta, mutta blogiin sisältöä on saatava. Juttua kirjoittaessa Jyväskylän keli on jo talvinen, ja kieltämättä senkin takia uusi koeajolenkki autolla olisi paikallaan. Talvikoeajo on hieman eri kuin kesäkoeajo, tai syksyn koeajo.

Hyundai on aina osannut tehdä hyviä käyttöautoja, ja on hyvä esimerkki siitä, että hyvän käyttöauton ei ole aina pakko tulla Saksasta tai Japanista. Hyundai Konasta on tarjolla myös hybridi, mikä löytyi myös autoliikkeen esittelyautojen rivistä ennen tätä sähköautoa. Koeajoa kuitenkin odotin niin pitkään, että sähköauto saatiin koeajettavaksi. Tähän on syynsä, sillä muutos autoalalla on väistämätöntä.

Ulkonäöllisesti uuden Hyundai Konan erottaa vanhasta, sillä uusiksi on mennyt silmämääräisesti arvioiden kaikki mahdollinen - paitsi nimi. Tykkään Konan muotoilussa siitä, että se erottuu selkeästi kilpailijoistaan. Nykyään moni automalli tuntuu ja näyttää samalta, koska konserniyhteistyö on monta kertaa vähintään selvää. Hyundailla myös esimerkiksi Ioniq 5 ansaitsee erityismaininnan rohkeasta muotoilusta. Kona ei ole muotoilultaan kuitenkaan aivan niin retro kuin mainittu Ioniq 5, jollaista olen joskus aiemmassa vaiheessa päässyt koeajamaan.

Ajoasento löytyy 170 senttiselle koeajokuskille järkevyyden rajoissa kuntoon. Hallintalaitteiden sijoittelu on järkevää ja loogista, kaikki löytyy sopivilta paikoiltaan. Taajamassa Hyundai Kona on varsin leppoisa ajettava, eikä moitteen sijaa ole. Myös moottoritiellä meno toimii, vaikka taajamassa sähköauto on taloudellisempi. Sisätilojen osalta auto on senverran hyvällä mallilla, että myös lapsiperheen mummolareissutkin onnistuvat hyvin. Esimerkiksi takapenkille mahtuu hyvin.

Hyundai Kona electriciin on tarjolla kaksi erilaista ajoakkua - 48 kilowattituntia ja 65 kilowattituntia. Koeajoautossa on näistä jälkimmäinen. Isomman ajoakun kanssa autossa on tehoa 217 hevosvoimaa, pienemmän ajoakun kanssa 156 hevosvoimaa. Varustetasoja on tarjolla kolme - Comfort, Style ja Premium, nyt autossa on Premium. Myös vetokoukku on mahdollista valita mukaan, isommalla ajoakulla sallittu vetopaino on 750 kiloa, kun taas pienemmällä 300 kiloa. Auto on etuvetoinen.

Koska Koreasta tulee parikin potentiaalista käyttöautoa - Kia ja Hyundai, kumman minä valitsisin? Hyundai Konan sisarmalli on Kia Niro, jollaista olen myös joskus aikaisemmassa vaiheessa ajanut. Se kumpi sopii paremmin käteen, selviää käymällä koeajolla. Autovalintaan vaikuttaa vahvasti omat mieltymykset, elämäntilanne ja maksukyky.

Nykyään moni auto on hyvä ajettava, ja on mahdolista, että päätyisin Kian ja Hyundain välillä siihen, kummassa on taitavampi myyjä. Silloin kun tuote on hyvä ja kunnossa, fiiliskysymykset ratkaisevat paljon. Hyundai Kona electric maksaa halvimmillaan 39 990 euroa.

Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Viikon uutuus - koeajossa BYD Dolphin

BYD on Suomessa melko tuore automerkki. Heti alkuun saatiin myyntiin kolme mallia - Han, Tang ja Atto3. Tämä kolmikko tuli koeajettua heti, kun koeajoautot oli saatu Jyväskylään jälleenmyyjälle. Silmämääräisen arvion ja koeajojen perusteella jälki oli vahvasti premiumin suuntaan, vaikka näin en aina olisi uskonut kirjoittavani kiinalaisista autoista. Siihen on syynä niin maailmanpoliittinen tilanne kuin kiinalaisten tuotteiden huono maine.

Nyt on Suomeen asti saatu kaksi uutta täydennystä BYD:in mallistoon - Seal ja Dolphin. Sealin olen nähnyt vain esittelyhallissa, kun satuin sopivasti paikalle auton saapuessa Jyväskylään. Nyt hetkeä myöhemmin pääsin ajamaan toisella uutuudella, Dolphinilla. 

Autouutuuden teholukemat on arkikäyttöön toimivan oloiset - 204 hevosvoimaa, ja WLTP mitattu toimintamatka 427 kilometriä. Auto on etuvetoinen, ja ajoakun koko on 60 kilowattituntia. Lukemia katsellessa mieleen tulee BYD:in toinen halvemman pään malli, Atto3.

Dolphin tarkoittaa suomeksi delfiiniä. En tiedä aukeaako mallinimen logiikka minulle heti, mutta noh, auton voisi nimetä aika paljon pöllömminkin. Sen kuitenkin tiedän, että BYD tulee sanoista Build Your Dreams, vaikka se voisi ihan yhtä hyvin tarkoittaa Bring Your Dollars - anna sinun dollarisi.

Kun autoon istuu sisälle, tulee ensimmäisenä mieleen sama hauska fiilis, kuin aiemmin ajamassani Atto3:ssa. Dolphin on samaan aikaan myös laadukkaan oloisesti viimeistelty, eikä mikään paista häiritsevästi silmään. Ainoastaan vaihteenvalitsinta mietin muutaman sekunnin, mutta logiikan ymmärsin varsin nopeasti. Lopulta senkin osalta toimintalogiikka on varsin selkeä ja looginen, ja matka voi alkaa.

Kuljettajan paikalla ajoasento löytyy 170 senttiselle koeajokuskille järkevästi kohdilleen. Hallintalaitteiden sijoittelu on järkevää. Kun lähtee ajamaan, auto on taajamassa toimivan oloinen ajettava. Jyväskylän Ampumaradantiellä kävin myös ajamassa, koska autoa oli mukava testata hieman mutkaisemmalla tiellä viidenkympin alueella. Siitä auto selvisi järkevyyden rajoissa. Auton parasta antia on selkeästi tavallinen arki, silloin kun matkan määränpäähän on oltava hauska!

Myös 80 kilometrin rajoitusalueella auto hoitaa hommansa mallikkaasti, mutta sähköautot kuitenkin ovat taloudellisempia taajamassa. On varsin mielenkiintoista nähdä, kuinka BYD tulee myymään, koska kiinalaisista merkeistä MG on lähtenyt myymään hyvin. Myös käytettyjen kiinalaisten sähköautojen myyntihinta kiinnostaa minua kovasti, mitä se tulee muutaman vuoden päästä olemaan, kun autoja rupeaa Suomestakin löytymään käytettyinä. Ehkä aika näyttää senkin.

BYD Dolphinin hinnat alkaen malli maksaa 34 990 euroa. Kumpi olisi minun valintani BYD:iltä, Dolphin vai Atto3? Tähän en osaa suoraa vastausta antaa, mutta jos auton osto olisi minulle ajankohtainen, tekisin autovalinnan varmasti jossain määrin tunteella. Kun auto maksaa kymmeniä tuhansia euroja, oikeanlainen fiilis on tärkeää. Ja tietysti se, että auto sopii omiin käyttötarpeisiin. Jos BYD:it kiinnostavat, suosittelenkin käymään tutustumassa autoihin liikkeessä, ja mahdollisuuden tullessa koeajamaan autoja.

Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Jou! Koeajossa Nissan Juke

Oli perjantai. En tiennyt mitä tehdä. joten lähdin kiertämään autoliikkeitä. Saavuttuani Nissanin liikkeeseen, silmään pisti Juke - Nissan Juke. Koska keli oli kohdillaan, päätin lämpimikseni tiedustella koeajoa. Se järjestyi samalta istumalta. Juke on Qashqaita pienempi, hassun hauskasti muotoiltu auto. Siitä joko tykkää tai ei. Itselläni on Nissanista varsin kotoisat fiilikset, koska kaksi ensimmäistä omaa autoani olivat Nissaneita. Varsinkin ensimmäisellä omalla autollani, vuosimallin 1989 Nissan Sunnyllä, päästelin menemään 50 000 kilometriä, ennenkuin se ruostui niin puhki, että kyllästyin jokavuotiseen hitsaamiseen ennen katsastusta tai katsastuksen jälkeen. Luottamus Nissaniin oli löytynyt ja edelleen tallella.

Jukesta on saatavilla myös hybridimalli, mutta nyt konepellin alla mylvii bensakone - kyllä, edelleen näinä päivinä, jolloin liikenteen sähköistyminen on päivän sana. Moottorin tilavuus on tasan yksi litra. Tehoa löytyy 114 hevosvoimaa. Vaihteistona on automaatti, koska uudet manuaalivaihteiset autot on nykyään selkeässä vähemmistössä. Autossa olevan varustetason nimi on N-Connecta. Koska autoja on kiva testata myös hieman pidemmillä ajolenkeillä, otin suunnaksi Konnevedellä sijaitsevan Mierontien. Ajattelin palkita itseäni ja laittaa elämäni risaiseksi. Siispä perillä ostin itselleni pullan ja Colan. Mierontie on itselleni tuttu paikka jo useamman vuoden takaa, jolloin opin paikan eräältä tutultani.

Taajamassa auto on leppoisan mukava ajaa, eikä valittaa voi mistään. Fiilis on alkuun hieman jännä, koska noh, nykyään suurin osa uusista autoista on vähintään hybridejä, koska liikenne on viimevuosina ollut voimakkaasti sähköistymässä. On ollut jännä seurata, kuinka paljon automaailma on muuttunut vuodesta 2014, jolloin aloitin kirjoittamaan tätä blogiani. Juke hoitaa kuitenkin bensakoneisenakin homman loistavasti kotiin, kun ajatukseen sähköisen voimalinjan puutteesta vain tottuu. Osaan paremmin kuvitella vanhemman auton ilman sähköistä voimalinjaa, mutta uusi on aina uusi, hieman toinen.

Myös moottoritiellä meno on varsin toimivaa. Vaihteisto vaihtaa toimivan oloisesti, löytäen vaihteen mukavuusalueen sisäpuolelta. Jos auton pääsääntöinen käyttäjä on lapsiperhe, saattaa olla hyvä idea katsoa isompaa Qashqaita. Mutta jos auto menee pääasiallisesti esimerkiksi työmatkakäyttöön, saattaa myös Jukella pärjätä hyvin. Selvää on, että jos bensakoneista autoa tekee mieli, niin autonsa kannattaa mennä tilaamaan nyt, kun sellaisia vielä on saatavilla. Voi tosin olla, että polttomoottorille on luvassa jatkoaikaa ihan siksi, koska sähköbensaa on ruvettu myymään myös Suomessa. Vaikuttaakohan sähköbensa kuinka autoilun tulevaisuuteen? Oma arvioni on, että jos saatavuus ja hinta on kohdillaan, mahdollisesti.

Odotan sitä, että autoliike saa Jukesta hybridin ajoon, jolloin pääsen talviolosuhteissa ajamaan Jukella edes kerran. Moni uusi tai uudehko auto loistaa silloin kun ei ole talvi, mutta nyt saatiin Keski-Suomeen lumet koeajon ja jutun julkaisun välillä.

Nissan Juke maksaa halvimmillaan 23 185 euroa.

Auto myynnissä: Käyttöauto, Jyväskylä / www.kayttoauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki