Viikon vaihtari - Koeajossa Ford Ranger Thunder

Olin hetken katsellut autoliikkeessä Ford Rangeria. Tällä kertaa kyseessä ei ollut mikä tahansa Ranger, vaan erikoisversio Ranger Thunder! Thunder pohjautuu varustetasoista Wildtrakiin, mitä on paranneltu joillakin yksityiskohdilla. Vähän samaan tapaan kuin aikaisemmin ajamani Ford Ranger Stormtrak. Ranger Thunderin tummanharmaa värisävy on niin synkeä, että siihen verrattuna Wildtrak ja Stormtrak tuntuvat väriläiskiltä. Thunderin värisävy ja nimi lupaa ukkosta - ja rajua sellaista.

Nyt koeajoon lähtenyt auto on vuosimalliltaan 2021, ja ajettu 48 000 kilometriä. Se on ollut aikaisemmin yhdellä omistajalla. Konehuoneessa mylvii kaksilitrainen dieselpata, jossa on tehoa 213 hevosvoimaa. Vääntöä on 500 Newtonia. Vaihteistona on kymmenenvaihteinen automaatti - sama kuin Ford Mustangissa! Auto on rekisteröity kuorma-autoksi, koska siitä saa verohyötyä auton viisipaikkaisuudesta johtuen. Neliveto on luonnollisesti vakiotavaraa. Ja niille jotka haluavat vetää Rangerillaan kärryä - kyllä, 3500 kiloa painavan kärryn saa laittaa perään. Vetokoukku luonnollisesti tästä autosta löytyy.

Aikaisemmin olen ajanut useampia erilaisia Rangereita - varustetasoina on ollut esimerkiksi Limited ja Wildtrak, ja päässyt näillä poikkeamaan aika pahassakin maastossa. On tullut todettua, että Ranger on osaavan kuljettajan käsissä maastokykyinen auto.

Ulkoisesti kaikki näyttää siistiltä. Sama siisti linja jatkuu, kun autoon menee sisälle. Varsinkin auton ulkopuolelta erottaa selvästi, ettei kyseessä ole mikään vakiomalli. Työkalumaisuus loistaa poissaolollaan, ja muutenkin Rangerin kuljettajan paikalla olo on miellyttävä. Vaikka kyseessä on erikoispainos, huomaa sukulaissuhteen Wildtrakiin selvästi. Tuttuja palikoita on paljon.

Ajoasento löytyy sähkösäätöjen kautta 170 senttiselle kuskille kohdilleen. Takapenkillä tilat on oikein mallikelpoiset. Taajamassa auto on leppoisan oloinen ajaa. Ajotuntuma on niin hiljainen ja mukava, että Ranger Thunder menee vaikka ainoana autona tavalliseen arkeen! Tämä tuntuu siltä, että ajaisi kuin isoa henkilöautoa. Itse pidän siitä, että autossa istutaan hieman korkeammalla kuin tavallisessa henkilöautossa, jolloin ennakointi helpottuu.

Ranger Thunder on tuttuun tapaan kuljettajan toiveiden mukaisesti joko takavetoinen tai nelivetoinen. Nelivedon asetuksista löytyy myös hidas puoli silloin, kun kuljettajan oma usko ja luotto ylittää fysiikan lait, ja autollaan jää jumiin johonkin pahaan paikkaan. Arkikäyttöä ajatellen ohjaamo on kaikkein tilavin, mikä Fordin mallistossa tottelee nimeä Double Cab.

Myös moottoritiellä meno on toimivaa, mutta rajoitin syö hieman fiilistä. Ajokorttivaatimus on vähintään BC1. Esimerkiksi pitkillä lomareissuilla tämä tekee äkkiä tunnin lisää ajoaikaa. Mutta toisaalta, kolikolla on aina kääntöpuoli, ja nyt se on raha. Silloin kun pitkillä reissuilla ei ole kiire, auto hoitaa siinäkin tarpeen varsin mallikkaasti. Mikäli ajokorttivaatimus tai rajoitin on ongelma, on olemassa myös paljon Rangereita, joihin riittää B-ajokortti.

Autossa ei havaittu koeajon perusteella mitään vikaa. Syy sille, miksi joku ostaa nimenomaan Ford Ranger Thunderin, eikä mitään muuta Rangerin versiota, on fiilis. Jos oman Rangerinsa ostaa vain ja ainoastaan työkäyttöön, on mallistossa tarjolla arkisempia kulkineita, joihin tohtii asentaa sitten auraa ja hiekoitinta. Jos itse omistaisin Ranger Thunderin, johtuisi se siitä, että haluan nauttia jostain, mitä vain harvalta löytyy. Ford Ranger Thunder on nimenomaan tunneperäinen valinta.

Euroopan alueelle Ford Ranger Thundereita toimitettiin 4500 kappaleen erä. Jyväskylässä Fordin liikkeessä oli aikoinaan esittelyhallissa Thunder, mutta koeajolle ei silloin päässyt. Oli mukavaa päästä tyyppäämään auto näin muutaman vuoden viiveellä. Suosittelenko autoa? Tiettyihin tarkoituksiin kyllä.

Ford Rangerille kilpailevia malleja on esimerkiksi Volkswagen Amarok ja Isuzu D-Max.

Hintaa autolla on 49 750 euroa.

Auto myynnissä: Käyttöauto Jyväskylä / www.kayttoauto.fi

Kuva ja teksti: Mikko Kilkki

Mehuisimmat koeajot, osa 7

Vuosikin on vaihtunut jo hyvä tovi sitten. Huomasin, että vuosi 2023 jäi summaamatta täysin blogissa, joten nyt on aika julkaista jonkinlainen välitilinpäätös menneestä! Vuosi 2023 oli osaltani mielenkiintoinen, sillä se toi ajamieni autojen listalle muutaman uuden automerkin - BYD, Infiniti ja MG. 

Koska kiinalaisten autojen marssi kohti Eurooppaa ja Suomea on ollut todella nopeaa, on vain ajan kysymys, koska pääsee koeajamaan lisää itselle uusia automerkkejä. Jos mopoautoa ei lasketa mukaan, olen tällä hetkellä ajanut 57 eri automerkillä. Jos päätät laskea mopoauton mukaan, on automerkkejä yksi lisää. Kiinalaismerkeistä minulta on testaamatta vielä ainakin Honqgi ja Voyah, mitkä käin nopeasti miettimällä tuli mieleen. Ökymerkeistä kokematta on esimerkiksi Lamborghini, Bentley ja Ferrari.

Ajattelin tehdä välitilinpäätökseni jälleen mehukkaimpien koeajojen muodossa, koska Autovouhotuksen tauottamisen jälkeen on tullut ajateltua asioita hieman uusiksi. Sitä en tiedä palaako Autovouhotus vielä joskus takaisin, voi olla että jossain muodossaan, aika näyttää. Yksi vuoden 2023 parhaita asioita oli uuden Gopron ostaminen, mikä mahdollistaa entistäkin paremmat koeajovideot.

Nyt valitsin tähän blogitekstiin kolme mehukasta autoa, joita blogissa ei ole muistikuvani mukaan nähty Autovouhotuksen jälkeen. Ajettuja autoja listalla on 1266, joten tässä on menneiltä vuosilta muutama mehukas tapaus, joita on tullut ajettua. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, joten tarinaa on taatusti luvassa jatkossakin.

Hyundai Veloster

Hyundai Veloster on mahtavan eksoottinen kampe! Kyseistä mallia on tullut Keski-Suomen autoliikkeissä vastaan harvakseltaan, ja kun lopulta tuli vastaan Jyväskylän Autotarvikkeella, koeajolle menin heti. Syy harvinaisuudelle lienee se, että kaikki Suomessa olevat Hyundai Velosterit on tuontiautoja, eikä näitä ole saanut tässä maassa uutena maahantuojan kautta.

Hyundai Velosterin yksi erikoisuus on se, että takapenkillä on ovi vain toiselle puolelle! Tässä tapauksessa oikealle, koska ratti on vasemmalla. Koeajon ajankohta oli joskus loppuvuoden 2019 tienoilla. Jos nimi Veloster mietityttää, niin se juontaa juurensa sanoista Velocity ja Roadster.

Tämän koeajon jälkeen olen päässyt ajamaan muitakin Suomessa harvinaisia Hyundaita, kuten Hyundai Genesis Coupea, joka tuotiin Suomeen käytettynä Etelä-Koreasta.

Mercedes-Benz 260E W124

Mercedes-Benz on minulle pitkään ollut automerkeistä se juttu. On ollut mielenkiintoista päästä testaamaan iäkkäämpiäkin Mercedeksiä, joita on autoliikkeistä vuosien varrella löytynyt. Tämä W124 on vuodelta 1992, ja löysin sen autoliikkeen vaihtoautorivistä vuonna 2018. Tämän aikakauden autoja näkee tällä vuosikymmenellä tavallisen autoliikkeen riveissä enää harvakseltaan.

Auto oli myynnissä Jyväskylän Rinta-Joupilla. Se oli manuaalivaihteilla, ja ihan loistavassa ajokunnossa. Omistushistoria oli hyvä, sillä kaikki rekisteriin merkityt omistajat pystyi laskemaan yhden käden sormilla. Toki uudetkin Mercedekset ovat erittäin hienoja autoja ajaa, mutta kyllä se vain on vanhoissakin paljon fiilistä, jos ne on pidetty hyvässä kunnossa!

Peugeot 207CC

Peugeotista voisi ihan hyvin sanoa, että eihän se ole edes auto, se on Peugeot. Mutta totuus on se, että jos menee kysymään autoliikkeeseen edullista, uudehkoa ja vähän ajettua avoautoa, niin Peugeot on yksi nämä kriteerit täyttävä ehdokas. Ei muutakuin auto koeajoon, ja katto auki!

Mielestäni Peugeot 207CC on varsin leppoisa kesäpäivän kulkine silloin, kun tarkoitus on pitää kaverien kanssa hauskaa, ja poiketa ajelulla jätskikioskin kautta. Auto jätti minulle hyvän fiiliksen, sillä koeajon aikana keli suosi niin, että pääsi ajamaan katto auki. Myös pykälää isompi Peugeot 308CC on tullut testattua aikoinaan Peugeotin koeajokirtueella.

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Viikon uutuus - Koeajossa Ford Transit Custom

Vuosi vaihtui, ja sisällöntuottajan roolissa olen palannut takaisin sorvin ääreen. Vuoden ensimmäinen koeajo oli uudistunut Ford Transit Custom, jonka bongasin autoliikkeen esittelyhallista jo vuoden 2023 puolella.

Aiempaan verrattuna auton kokoluokka ja mallinimi on pysyneet samana, mutta moni muu asia on uudistunut. Uusi perusrakenne mahdollistaa nyt myös täyssähköisen version, ja sellainen on myös tulossa - syystä, sillä myös pakettiautopuoli on viimevuosina sähköistynyt voimakkaasti. Ford Transit Customista nähtiin lataushybridi jo edellisen malliversion aikana, ja sellainen oli hetken aikaa koeajettavana Jyväskylässä Fordin liikkeessä. Tällä kertaa konehuoneessa mylvii kuitenkin kaksilitrainen ja 136 hevosvoimainen dieselkone. Vaihteistona on kahdeksanvaihteinen automaatti, ja vetotapa neliveto. Nelivetopakulle on toisinaan tarvetta, jos kuljetustarve sattuu esimerkiksi raksatyömaalle tai muuten huonommalle tielle. Nelivedon lisäksi hinnastossa on tarjolla etuvetoinen Transit Custom, kun autossa on jonkinlainen polttomoottori. Täyssähköinen Transit Custom on takavetoinen.

Jos automaattivaihteisto ei kiinnosta, Fordin nettisivujen tutkiskelu paljastaa, että myös manuaalivaihteisto on edelleen tarjolla. Nelivedosta joutuu silloin kuitenkin tinkimään, koska neliveto on tarjolla vain automaattivaihteiston kanssa. Manuaalivaihteiseen Transit Customiin on tarjolla mekaaninen tasauspyörästön lukko lohtua tuomaan. Muut tarjolla olevat moottorin tehovaihtoehdot ovat 110 hevosvoimaa, 150 hevosvoimaa sekä 170 hevosvoimaa.

Uuden Transit Customin tietoja tutkaillessa mukava asia on se, että esimerkiksi Fordin sähköpakulla voi vetää teknisten tietojen mukaan jopa 2300 kiloa painavaa kärryä. Fordin sähköpakussa kerrotaan olevan WLTP mitattuna pisimmillään 317 kilmetrin toimintasäde. Se tarkoittaa sitä, että optimioloissa siihen päästään, ja esimerkiksi talvella toimintamatkan ollessa vähemmän. Ford Transit Customin sähköversion voi ladata 10% lataustasosta 80% saakka 32 minuutissa, sillä autosta löytyy 125 kW DC pikalataus. Akkupaketin kapasiteetti on 65 kilowattituntia (käytettävissä oleva teho).

Jos Fordin sähköpakua haluaisi verrata muihin markkinoilla oleviin sähköpakuihin, esimerkiksi Volkswagen ID.Buzzissa on pidempi toimintamatka, mutta Ford pystyy tarjoamaan isommat vetokilot peräkärrylle. Nämä ovat asioita, millä voi olla autoa valitessa merkitystä - asiakkaan tarpeet ratkaisevat.

Nyt takaisin dieselpakuun. Ajoasento löytyy käsisäätöjen kautta, mikä saattaa olla auton käyttötarkoitus huomioiden hyväkin asia. Syystä että onpahan yksi rikkoutuva osa vähemmän, kun jättää sähköt pois kuljettajan istuimesta. 170 senttinen koeajokuki saa ajoasennon mieluisaksi kohdilleen, ja hallintalaitteiden sijoittelu on järkevää. Vanhaan verrattuna vaihdekeppi on siirtynyt viikseen, mistä sitä on mukavaa käyttää sen jälkeen, kun ensin tottuu.

Taajamassa Ford Transit Custom on leppoisa tapaus ajaa. Työkalumaisuus loistaa poissaolollaan, fiilis on kuin ajaisi isoa henkilöautoa. Ymmärrän täysin, mikäli joku haluaisi ostaa pakettiauton jopa ainoaksi autokseen! Tarvittaessa autoon saa tuunattua erilaisia sisustusratkaisuja, kuten takapenkit, jääkaapit, mikroaaltouunin, yöpymismahdollisuuden ja niin edelleen. Itse pidän pakettiautoissa siitä, että niissä istutaan hieman korkeammalla kuin normaaleissa henkilöautoissa, jolloin ennakointi helpottuu, koska näkee kauemmaksi.

Taajamassa Ford Transit Custom on kokonsa puolesta helppo ajettava. Auto on mitoiltaan sellainen, että sillä on helppo mennä uusiin paikkoihin, mutta tarvittaessa kyytiin mahtuu niin tavarat kuin ihmiset. Auto on myös tarpeeksi iso siihen, että se kulkee moottoritielläkin vakaasti silloin, kun on tarve ajaa pidempää matkaa. Vaihteisto vaihtaa mukavan oloisesti, ja pysyy koeajon ajan mukavuusalueella.

Koeajon päätteeksi on aika peruuttaa auto takaisin autoliikkeen esittelyautojen riviin. Peruutuskamera tuottaa selkeää kuvaa, sekä autossa on myös peruutustutka, mikä tekee auton peruuttamisesta parkkipaikalla kohtuullisen helppoa. Auton kokoa on turha pelätä, siihen tottuu kyllä.

Dieselkäyttöisenä uudistunut Ford Transit Custom on uskottava tapaus. Mielenkiinnolla jään odottamaan täyssähköisen virkaveljen koeajoa. Lataushybridi pakettiautossa on myös mielenkiintoinen tapaus - tämä Ford on ajamistani autoista numero 1266, ja pakettiautoa olen lataushybridinä ajanut muistaakseni vain kerran. Olen tottunut siihen, että yleensä pakettiauto käy selkeästi joko dieselillä tai sähköllä.

Halvin Ford Transit Custom maksaa melko tarkalleen 42 000 euroa, ja sillä saa omakseen dieselpakun.

Auton lainasi: Käyttöauto Jyväskylä / www.kayttoauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki