Viikon vaihtari - Koeajossa Suzuki Across

Kun autoliikkeen vaihtoautorivissä tuli vastaan Suzuki Across, kävin pyytämässä autoon avaimet. Koeajolle oli parikin syytä - Suzukeja olen ajanut melkoisen vähän, enkä Acrossia tätä ennen metriäkään. En ole edes istunut Suzuki Acrossin sissällä ennen koeajoa, mikä saattaa tuntua hieman jännältä muistaen se, että olen ajanut yli 1300 autoa. Suzuki Across on johdannainen Toyotan RAV4:stä, joten sinänsä auto  sisältää tuttuja elementtejä niille, jotka ovat RAV4:ää ajaneet. Kuten minulle. Idea on vähän sama kuin Toyota Corollan ja Suzuki Swacen kanssa - autot ovat tunnistettavasti sukua toisilleen.

Suzuki Across on vuosimallia 2021, ja ajettu sillä on 60 000 kilometriä. Auto on lataushybridi, ja polttomoottorin virkaa hoitaa 2,5 litrainen bensapata. Tarkkasilmäisimmät voivat huomata, että esimerkiksi auton etuoven vieressä plug-in hybrid lukee samalla fontilla, kuin mitä Toyotassakin. Neliveto on tietysti vakiotavaraa. Ajoasento löytyy 170 senttiselle hyvin kohdilleen, ja hallintalaitteiden sijoittelu on järkevää.

Taajamassa auto on miellyttävän oloinen ajaa, homma on hyvin balanssissa. Toyota RAV4:ssä geenit on hyvin kohdillaan, ja epäilemättä samat geenit on onnistuneesti siirretty myös Suzukiin. Lutakossa oli poikettava testaamaan autoa myös mukulakivillä, ja auto suoriutui sieltäkin hyvin. Myös moottoritiellä meno on mukavuuden rajoissa, auto toimii käytettynäkin hyvin. Esimerkiksi kaikki ylimääräiset äänet loistavat koeajon aikana poissaololla.

Harmi vain, Suzuki on jäänyt Toyotaan verrattuna hieman marginaaliin. Juttua kirjoittaessa Suzuki Acrosseja löytyy netin automyyntipalstoilta noin parisenkymmentä, kun taas Toyota RAV4:sia useita satoja. Suzuki Across tietysti ansaitsisi koeajon perusteella tulla myydyksi huomattavasti enemmän. Jossainhan se syy sitten on, jos myynti ei vedä - liekkö sitten markkinoinnissa, hinnoittelussa vai missä?

Jos käytettyä Suzuki Acrossia aikoo katsoa, tässä olisi tarjolla yksi 39 980 eurolla. Netin automyyntipalstoja selatessa huomasin, että saman vuosimallin Toyota RAV4:sia sai yli 100 000 kilometriä ajettuna jopa aavistuksen edullisemmin, mutta oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että saattaisin päätyä 40 000 kilometriä vähemän ajettuun, kun hintaeroa on vain muutama tuhat euroa. En ole niin merkkiuskollinen ihminen, että olisi pakko saada juuri Toyota tai Suzuki. Olen huomattavasti tarkempi silloin, kun kyseessä on esimerkiksi BMW tai Mercedes-Benz.

Suzuki Across osaa yllättää positiivisesti myös ensimmäisen koeajokokemuksen jälkeen. Suosittelen perehtymään automalliin silloin, jos tämän kokoluokan auto kiinnostaa, ja mahdollisuudet myös Suzukiin on edessä.

Auto myynnissä: Rinta-Joupin Autoliike, Jyväskylä / www.rinta-jouppi.com

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Viikon uutuus - Koeajossa Nissan Qashqai

Kesän mittaan se tapahtui - pääsin koeajamaan uutta Nissan Qashqaita! Muistan varsinkin ensimmäisen Qashain kohdalla, kuinka auto ei välttämättä tuolloin ollut niin mieleeni. Nissan oli päättänyt haudata Primeran, ja tuoda markkinoille pykälää toisenlaisen auton, crossoverin. Qashqai on autona muuttunut vuosien varrella selvästi paremmaksi, mikä on todellakin hyvä asia.

Aiempaan verrattuna ulkonäkö on uudistunut, vaikka auton tunnistaa Qashqaiksi heti ja selvästi. Epäselvyyttä ei ole mistä on kyse. Eron vanhaan huomaa heti parkkipaikalla auton tietojärjestelmiä tutkiessa - niiden taustalla on Google, mikä on käyttäjän kannalta hyväkin asia siten, että sovelluspuoli oikeasti ehkä jopa aiempaa nopeammin. Mukava tieto on, että uusikin Qashqai on tarjolla etuvetoisena ja nelivetoisena. Auto on aina vähintään kevythybridi, ja tankkiin laitetaan bensaa. Dieseliä ei ole enää vaihtoehtona, vaan dieseliä haluava joutuu etsimään autonsa vaihtoautorivistä.

Jos autollaan haluaa vetää peräkärryä, on silloin valinta aina kevthybridi, koska silloin sallittu vetopaino on 1800 kiloa. Jos valitsee tarjolla olevan e-Power voimalinjan, joutuu tyytymään 750 kilon vetopainoon. e-Power voimalinjaa liikuttaa ainoastaan sähkömoottori, bensamoottorin tuottaessa lopputuotteena vain sähköä.

170 senttinen koeajokuski saa ajoasennon miellyttävästi kohdilleen, ja hallintalaitteet löytyy järkevyyden rajoissa. Takapenkillä kävin valokuvan ottamisen verran, ja sielläkin pärjää sen jälkeen, kun kokoisellani kuljettajalla on ajoasento kunnossa. Taajamassa uusi Qashqai on todella miellyttävä auto ajaa. Poikkesin myös mukulakivillä Lutakossa, ja pakko todeta, että sielläkin auto on miellyttävä ajaa - jopa miellyttävämpi kuin aikaisemmin ajamani Ford Kuga! Vaikkei Kuga mikään huono ollut. Moottoritiellä meno on myös miellyttävyyden rajoissa, eikä valittaa voi.

Olen ajanut kahdeksankymmentäluvun mallistosta lähtien kaikki Nissan Qashqain edeltäjät, alkaen vuosimallin 1988 Nissan Bluebirdistä. On todellakin kiva nähdä, kuinka autoteollisuus on vuosikymmenten saatossa mennyt eteenpäin. Vaikka useimmiten aina Nissan on osannut auton tehdä, kun mittarina on käytetty tavallista arkea. Ehkä opin arvostamaan niitä ensimmäisiä Qashqaita sitten, kun joku aikanaan laittaa oman Qashqainsa museorekisteriin, ja tulee esittelemään minulle autoaan.

Oma henkilökohtainen näkemykseni on, että jos omistaisin jonkin vanhemman Qashqain, vaihtuisi se koeajon perusteella uuteen. Tästä ei olisi lainkaan epäselvyyttä. Ymmärrän täysin, miksi Qashqai on viihtynyt Suomessa myyntitilastojen kärjessä, koska järkevän auton voi saada kohtuulliseen hintaan. Halvin Qashqai lähtee omaksi 32 650 eurolla.

Auton lainasi: Käyttöauto, Jyväskylä / www.kayttoauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Viikon vaihtari - Mercedes-Benz A160 vuodelta 2010

Kun vaihtoautorivistä löytyy vuoden 2010 Mercedeksen A160, en voinut vastustaa kiusausta pyytää autoon avaimia. Olen pitkään ollut nimenomaan Mercedeksen perään, ja nyt oli mielenkiintoista kokeilla, millaisen vaihtoauton löytää noin 6000 eurolla. Auto on ajettu 170 000 kilometriä, joten auton ikään suhteutettuna lukema ei ole mikään paha. Auto voisi olla selvästi tuoreempi, ja ajettu siitä huolimatta saman määrän.

Auto on manuaalivaihteilla, ja siinä on 1,5 litrainen bensapata. Varustelistaus on käytännöllinen: Esimerkiksi ilmastointi ja panoramakattoluukku löytyy. 170 senttinen koeajokuski saa ruuvattua ajoasennon toimivaksi käsisäätöjen kautta. Sitten auto käyntiin aja ajamaan. Moottorin käyntiääni on terveen oloinen, ja taajamassa auto on järkevän oloinen ajaa.

Isommallakin tiellä meno on toimivaa, mutta näkisin, että parhaimmillaan auto on silloin, kun ajaminen sijoittuu taajamaan tai taajaman lähettyville. Kytkintuntuma on looginen, ja vaihteita on helppo vaihtaa. Autossa ei ole ainakaan koeajossa ilmeneviä vikoja sen jälkeen, kun moottori on ajettu lämpimäksi. Melutaso ohjaamoon sisälle on varsin kohtuullinen, eikä häiriöääniä kuulu sisälle. Autonrakentaja ja suunnnittelija on tehneet hyvää työtä.

Mercddes-Benz A160 on koeajon perusteella järkivalinta silloin, kun autollaan haluaa liikkua vaikkapa työmatkaa. Se ei todellakaan ole mikään malliston isoin auto, eikä tarvitsekkaan olla. Mikään perheellisen ykkösauto tämä ei ole. Itsekkin voisin harkita tämän auton ostamista silloin, kun autontarve olisi olemassa.

Aikoinaan mallivalikoimassa on ollut bensakoneiden lisäksi myös dieseliä, joten on hyvä että tarpeen tullen vaihtoehtoja ostajalle löytyy. Mercedeksen A-sarjalaisia on helppoa löytää Nettiautosta myös käytettyinä.

Koeajossa käyneen, W169 korimallin Mercedeksen jälkeen saatiin markkinoille W176 korimalli, joka on minulle tullut varsin tutuksi 2014 - 2015 vuodenvaihteessa Vehon järjestämän Tähtikuljettaja kampanjan kautta. Ajoin tuoreemmalla A-sarjalaisella nimittäin 6 -viikon aikana noin 3500 kilometriä. Moni asia on myös Mercedeksen mallistossa muuttunut vuoden 2010 jälkeen, mutta yksi asia pysyy: A-sarjalainen on edelleen kiva, jos se vain sopii omiin käyttötarpeisiin. Kaikille se ei sovellu, mutta joillekkin kyllä.

Auto myynnissä: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Viikon uutuus - Koeajossa Ford Kuga lataushybridinä

Kesän alkupuolella pääsin ajamaan uutta Ford Kugaa, mikä oli itselataava hybridi. Kesän edetessä autoliikkeeseen saapui koeajettavaksi myös malliston tehokkain, lataushybridinä myytävä Kuga. Tästäkin autosta tarjottiin minulle koeajoa, joten oli käytävä todentamassa, mihin autosta on.

Valmistajan speksejä katsoessa käy ilmi, että Ford Kugalla pystyy ajamaan pelkällä sähköllä 69 kilometriä. Lukema on WLTP mitattu, joten kesällä kyseiseen lukemaan voi päästä, talvella toimintamatkan jäädessä pienemmäksi. Täyteen akun lataus kestää valmistajan nettisivujen mukaan hetken - vähän reilun kolmisen tuntia. Nykymittapuulla valmistajan nettisivuilla ilmoitettu latausnopeus ei ole nopein, mutta totisesti sähköllä kuitenkin pääsee, mikä on monen nykyauton kohdalla arkipäivää.

Halvimmillaan Ford Kugan lataushybridin saa omakseen 45 092 eurolla, kun taas edullisin Kuga lähtee omaksi lähes kymppitonnia edullisemmin, 35 508 eurolla. Eroa totisesti on muuallakin kuin hintalapussa, joten jää jokaisen omaksi arvioksi, millaisen Ford Kugan omalle parkkipaikalleen huolii. Jos on mahdollista testailla Ford Kugaa peräkkäin lataushybridinä ja itselataavana hybridinä, sen totisesti suosittelen tekemään.

Kaikkein yllättävintä, että uusimpaan Kugaan on tarjolla jopa manuaalivaihteet! Manuaaliaski on tarjolla kaikkein edullisimpaan Kugaan. Aikana, jolloin suurin osa uusista autoista myytään automaattivaihteisina. On selvää, että lähes kaikki uudet Kugat ovat hinnastossa automaattivaihteisia. Automaattiaskin virkaa hoitaa CVT, mikä suomeksi tarkoittaa portaatonta vaihteistoa.

Ford Kugan hybridiversiot on aina 2,5 litraisen bensakoneen kanssa. Jos autonsa haluaa ilman mitään hybridejä, joutuu silloin tyytymään 1,5 litraiseen bensapataan. Dieseliä ei ole eikä tule. Bensakoneessa potkua on 150 hevosvoimaa, itselataavassa hybridissä 180 hevosvoimaa tai 183 hevosvoimaa riippuen siitä, haluaako autonsa nelivetoisena tai etuvetoisena. Ladattava hybridi on kaikkineen 243 hevosvoimainen ilmestys. Koeajamieni autojen perusteella tehoero on yksi oleellinen ero, minkä huomaa käytännössä.

Taajamassa Ford Kuga on miellyttävä ajaa, samoin moottoritiellä. Varsinkin pelkällä sähköllä edetessä auto on miellyttävän hiljainen, eikä valittaa voi. Lutakon alueella kävin testaamassa autoa mukulakivillä, koska sieltä sellaiset vielä löytyy. Auto selvisi mukulakiviltä hyväksytysti. Myös moottoritiellä meno on toimivaa, eikä valittaa voi. Myös takapenkillä pärjää silloin, kun 170 senttinen koeajokuski on saanut ajoasennon kohdilleen.

Kumpi sitten kannattaa ostaa - lataushybridi vai itselataava hybridi? Se riippuu vahvasti siitä, minkälaista oma käyttötarve sattuu olemaan. Paljon kaupungissa ajava henkilö pärjää lataushybridillä, jos ajaa paljon esimerkiksi työmatkoja autollaan. Jos ajaa paljon pidempää reissua, kannattanee mahdollisesti harkita itselataavaa hybridiä. Kuitenkin fakta lienee se, että jos auto tulee työsuhdeautoksi, joutuu silloin ottamaan suoraan lataushybridin, koska monen firman autopolitiikka suosii vähäpäästöisiä autoja.

Ford Kugan parasta antia on tavallinen arki, siinä se hoitaa osuutensa varmuudella hyvin kotiin.

Auton lainasi: Käyttöauto, Jyväskylä / www.kayttoauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Eksoottinen kampe! Koeajossa Ssangyong Tivoli

Olin palannut Ylläksen lomareissulta, kun uutta koeajettavaa oli löydettävä. Rinta-Joupin Autoliikkeen rivissä pisti silmään vaihtoautona myytävä Ssangyong Tivoli, vuosimallia 2017. Ajettu autolla oli 190 000 kilometriä. Ssangyong on korealainen automerkki, jota näkee Suomen autoliikkeissä melkoisen harvoin - siitäkin huolimatta, että merkille on ollut virallinen maahantuoja. Juttua kirjoittaessa netin myyntipalstoilta löytyi 24 Ssaangyongia silloin, kun alueena oli koko Suomi, ja malleiksi rajattu kaikki mahdollinen - Musso, Kyron, Korando, Rexton, Tivoli...

Ssangyong Tivolia pääsin ajamaan viimeksi vuonna 2015. Mieleeni jäi, että pelkän koeajon järjestäminen oli tuolloin melkoinen työmaa, koska merkille ei ollut jälleenmyyjää Jyväskylässä. Eikä muuten ole ollut tuon jälkeenkään - vain vaihtoautoja on ollut myynnissä joitain yksittäisiä kertoja. Kävin tuolloin hakemassa auton koeajoon Helsingistä. Se oli silloin järkevin mahdollisuus. Mutta tällä kertaa tuurilla oli osuutensa, tähdet ja kuu olivat oikeassa asennossa. Joku oli halunnut vaihtaa autoaan, ja siksi koeajoon lähtenyt auto löytyi lähempää.

Nyt ajoon lähtenyt auto on etuvetoinen ja 1,6 litraisella dieselkoneella. Tivolia on ollut tarjolla myös bensakoneella. Vaihteistona on kuusivaihteinen manuaali. Ajoasento löytyy käsisäätöjen kautta varsin toimivaksi 170 senttiselle koeajokuskille. Taajamassa käy hyvin ilmi, että eksoottisesta merkistä huolimatta auto on varsin pirteä ajettava. Autoa on testattava myös moottoritiellä, missä auto on myös järkevän oloinen. Mielestäni manuaalivaihteisto on järkevän oloinen käyttää, ja muutenkin autoon sisälle kuuluva melutaso varsin kohdillaan. Mikään ei paista häiritsevästi silmään.

Koeajon jälkeen peruutan auton takaisin myytävien autojen riviin, ja pohdin, että paljon huonompiakin dieselautoja on vastaan tullut. Syy sille, miksi Ssangyong ei kuitenkaan ole tässä maassa yleistynyt, lienee liian eksoottinen ja tuntematon merkki, sekä sekä jälleenmyyjä- ja huoltoverkoston laajuus. Näillä kilometreillä toki on toki aivan sama millä nyrkkipajalla autonsa huollattaa, kunhan toimii huolto-ohjelman mukaan. Mutta uuden autonsa saattaisi haluta huollattaa merkkihuollossa. Myöskään autokaupoille kaikki eivät edelleenkään halua lähteä koeajamatta autoa, vaikka autojen nettikauppa kovasti onkin yleistynyt.

Koeajon perusteella autosta ei löytynyt mitään vikaa. Auto on esimerkiksi helppo pysäköidä kauppareissuilla parkkipaikalle - ja jos ongelmia tuleekin, peruutuskamera auttaa. Parasta antia autossa on eksoottinen merkki silloin, kun autovalinnallaan haluaa erottua massasta. Auto erottuu takuuvarmasti massasta siitäkin huolimatta, että väri on tylsän harmaa! Ssangyong Tivolista pyydetään tällä hetkellä 7580 euroa. Se ei totisesti ole paljoa autosta paljoa. Tarjolla on kohtuullisella kulutuksella varustettu arjen käyttöauto.

Mukana koeajolla oli tietysti myös Gopro, joten Youtubeen lataamani koeajovideo on linkitettynä tähän mukaan. Olkaa hyvä.

Auton lainasi: Rinta-Joupin Autoliike, Jyväskylä / www.rinta-jouppi.com

 Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki