Seuraavaksi autoliikkeen pihassa pisti silmään sininen, kohtuuhintainen vaihtoauto vuodelta 2008. Kyseessä oli Citroen C2 VTR, hintalapussa enää 3850 euroa. Olin menneinä vuosina pariinkin otteeseen ajanut Citroen C2:sta, mutta en ollut kertaakaan päässyt autosta kirjoittamaan. Nyt ajattelin korjata asiantilan, koska viimeksi ajoin kohtuuhintaista pakettiautoa tehdäkseni siitä jutun blogiini. Nyt oli totiesesti kohtuuhintaisen, jopa edullisen henkilöauton vuoro.
Auton konehuoneessa mylvii 1,4 litrainen bensapata, vaihteiston virkaa hoitaa manuaali, ja auto on luonnollisesti etuvetoinen. Autossa kaikki henkii sitä, että kyseessä on rehti ja rehellinen käyttöauto, eikä mikään harrastelelu. Autolla on ajettu 128 000 kilometriä, mikä ei ole kuusitoistavuotiaalle autolle edes paljoa. Ei varsinkaan silloin, kun kilometrimäärän suhteuttaa auton tämänhetkisen elinkaaren ajalle. Citroen C2 on automalli, jollaista on voinut nähdä historiansa aikana esimerkiksi korjaamon asiakkaille tarjoamana vara-autona, koska se on edullinen ylläpitää. Vakuutukset ja verot on edullisia, kulutus pieni.
Citroen C2 lähtee käyntiin tervekäyntisen oloisesti. Auto on vielä ajalta, jolloin autot olivat vielä autoja, eivätkä mitään tietokoneita. Käsijarru on perinteistä kahvamallia, ajoasento löytyy käsisäätöjen kautta, eikä mittaristossakaan ole tarjolla mitään ylimääräisiä digikilkkeitä. Auto käynnistetään vanhan koulukunnan tyyliin avaimesta, eikä mistään napista.
Taajamassa auto on varsin leppoisan ja järkevän oloinen ajettava. Koska kyse on ihan autosta eikä mistään mopoauosta, oli autoa käytävä testaamassa kahdeksankympin rajoituksen omaavalla tiellä, sekä kokeilemassa alustaa Ampumaradantiellä. Mielestäni auto on selkeästi parhaimmillaan silloin, kun auton tarve on pääasiassa taajamassa. Mutkittelevan Ampumaradantien auto suoritti selkeästi paremmin kuin kahdeksankympin baanan. Monelle henkilölle Citroen C2 on parhaimmillaan varmasti silloin, kun tarvitsee kakkosautoa vaikkapa työmatkakäyttöön.
Ostaisinko minä tämmöisen auton? Vastaus riippuu ihan siitä, mikä sattuu auton tarve olemaan.
Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti