Viikon uutuus - koeajossa Nissan Micra

Tässä se nyt oli - uusi Nissan Micra! Vanhaan verrattuna on säilynyt lähinnä nimi, ja uusiksi on mennyt kaikki muu. Tällä kertaa Renault 5 ja Nissan Micra on sukua toisilleen. Vaikka autot erottaa ulkonäöllisesti omiksi malleikseen, tarkkasilmäinen saattaa kuitenkin tunnistaa autoissa jotakin samaa. Varsinkin kuljettajan paikalla on samaa tunnelmaa sillä erotuksella, että Renaultin tuotos on paljon retrohenkisempi, Nissanin tuotos on taas saanut vaikutteita tältä vuosituhannelta.

Taajamassa auto on hyvin balanssissa. Kokosieni 170 senttinen kuljettaja saa ajoasennon hyvin kohdilleen. Autossa on myös 52 kilowattitunnin ajoakku, minkä saa ladattua 15% - 80%:iin noin puolessa tunnissa. Toimintamatka on pisimmillään 414 kilometriä, jos keli ja ajotyyli vain on optimit. Tämä on yksi seikka, minkä perusteella autolla voisi perjaatteessa ajaa pidempääkin reissua - olettaen, ettei kyydissä ole liikaa ihmisiä tai tavaraa. Ajotuntuma myös moottoritiellä on hyväksyttävyyden rajoissa.

Mikään lapsiperheen ykkösauto tämä ei ole, eikä ole myöskään Renault 5. Tämä sopii hyvin esimerkiksi perheen kakkosautoksi, millä ajetaan esimerkiksi työmatkaa. Ainoaksi autoksi tämä saattaa sopia yksin asuvalle henkilölle.

Kumpi auto sitten pitäisi valita - Nissan vai Renault? Se riippuu pitkälti fiiliksestä, koska kymmenien tuhansien eurojen ostosta tehdessä ostaa aina myös fiilistä. Jos haet vanhan ajan retrofiilistä, osta Renault. Jos haet tämän vuosituhannen fiilistä, osta Micra. Jos mainituilla asioilla ei ole väliä, ratkaisee myyjän myyntitaidot kilpailun.

Nissan Micra maksaa halvimmillaan 28 990 euroa.

Auton lainasi: Käyttöauto / www.kayttoauto.fi

Koeajossa Audi Q5 Sportback

Ajattelin viihdyttää itseäni ja kierrellä autoliikkeitä. Kun vastaan tuli Audi Q5 Sportback, totesin etten ollut ajanut kyseistä mallia vielä metriäkään. Ei kestänyt kauaa, niin paperityöt koeajoa varten oli tehty, ja minulla oli auton avaimet.

Audi Q5 oli edellisen kerran koeajossani vuonna 2010, joten auto on luonnollisesti ehtinyt vuosien varrella muuttua. Tällä kertaa auto on lataushybridi, ja polttomoottorin virkaa hoitaa kaksilitrainen bensakone. Sähköllä pääsee noin sadan kilometrin matkan silloin, kun keli on hyvä. Hinnaston mukaan mitään muita voimalinjoja ei ole tarjolla. Auto on nelivetoinen, tehoa löytyy 299 hevosvoimaa, ja vaihteisto on automaatti.

Taajamassa auto on hyvin balanssissa. Myös moottoritiellä homma toimii oikein hyvin, eikä mikään paista häiritsevästi silmään. Kooltaan auto on arkikäyttöön sopivan oloinen. Auto on monellakin tavalla vaivaton ajettava, mihin tottuu nopeasti.

Audi Q5 lähtee halvimmillaan omaksi 64 993 eurolla, ja Q5 Sportback 67 292 eurolla. Toki se on paljon rahaa, mutta auto on helppo kuvitella ihan mihin vain, missä tämän kokoista autoa vain tarvitaan.

Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Ainakin nyt kerran vielä - koeajossa Mercedes-Benz CLA

Olen fiilistellyt kaikille tutuille, kavereille, ja varmaan myös tuntemattomille siitä, mitenkä uskottava auto Mercedeksen uusi CLA on. Varsinkin silloin, jos kokoluokka vain sattuu sopimaan omaan käyttöön. Jos rahatilanne sallisi, olisin taatusti tilannut uuden CLA:n itselleni. Työtilanteeni on kuitenkin niin heikko, että jouduin hakemaan auton uudelleen koeajolle, jotta saisin fiilisteltyä autoa teille lisää. Joten olkaapa hyvä, tässä tulee lisää tarinaa Mercedeksistä.

Edellinen ajamani CLA oli punainen, kun nyt ajoon lähti musta. Mallimerkinnän numerosarja on tällä kertaa 250+. Tehoiltaan auto on vastaava kuin tavallinen 250, mutta ajoakku on kooltaan isompi. 71 kilowattitunnin ajoakku vastaan 85 kilowattitunnin ajoakku.  Auto on takavetoinen, nelivetoinen auto olisi mallimerkinnältään CLA 350, ja siinä on sama ajoakku mitä nyt ajoon lähteneessä autossa. Mideoin CLA on kaksisatanen, ja siihen on tarjolla 58 kilowattitunnin ajoakku. Hinnastossa ilmoitetut 535 - 782 kilometrin toimintamatkat pätee silloin, kun keli ja ajotyyli on optimi.

Mercedeksen CLA lähtee käyntiin sillä, että istuutuu kuljettajan paikalle ja laittaa D vaihteen pesään. Vastaavaa on nähty esimerkiksi Skodalla, Volkswagenilla ja Volvolla. Mercedes ei ole laittanut CLA:han edes käynnistysnappia. Ylinopeuspimputus on helppo sammuttaa näytön vasemmassa yläkulmassa olevasta painikkeesta. Taajamassa auto on varsin mukavasti balanssissa, äänet on saatu vaimennettua hyvin. 272 hevosvoimainen auto on myös tehoiltaan sopiva arkikäyttöä varten. Joku saattaisi toki pohtia nelivetoisen ja 354 hevosvoimaisen auton ostamista, mikä on mielestäni ymmärrettävää.

Olen edelleen sitä mieltä, että jos autostaan vain viitsii maksaa noin 50 000 euroa, ja CLA on kokoluokaltaan oikea, kannattaa autoon käydä perehtymässä tarkemmin. Tällä kertaa koeajettu auto on niin tuore, ettei sitä ole vielä keretty kelkkoa museoon, vaan sitä voi käydä katsomassa autoliikkeessä.

Auton lainasi: Käyttöauto / www.kayttoauto.fi

Koeajossa nelivetoinen Ford Capri

Mitäpä sitä ihminen silloin, kun lunta pyryttää ja ajokeli on mitä on? Minä päätin lähteä koeajolle nauttimaan kunnon kelistä! Ja hyvä että lähdin, sillä ei kestänyt montaa päivää, kun alkoi paistamaan aurinko. Minä en pidä talvesta yhtään, pidän enemmän aurinkoisesta kelistä ja keväästä. Jos olisi mahdollista, asuisin jossakin lämpimässä, ja nauttisin lumen sijaan auringosta.

Tällä kertaa ajoon lähti nelivetoinen Ford Capri, jollaista olin ajanut kerran aikaisemmin. Huono ajokeli on hyvä siksi, että silloin käy armottomasti selväksi, toimiiko auto vai ei? Vanhaa ja alkuperäistä Capria en ole ajanut kertaakaan,  joten siihen en lähde tätä uudempaa täyssähköistä autoa vertaamaan.

Jos on ajanut aikaisemmin Volkswagenin ID.4 ja ID.5 malleja, kuljettajan paikalla voi huomata jotakin tuttua. Heti ei ehkä tulisi mieleen, että Ford Caprin sisarmallina toimii myös Cupra Tavascan. Pienen perehtymisen jälkeen käy ilmi, että autot on tekniikaltaan toisille sukua. Jos auton merkillä ei ole sinulle oleellista merkitystä, suosittelen siinä tilanteessa koeajamaan koko kolmikon - Cupra, Ford ja Volkswagen.

Taajamassa auto on toimivan oloinen ajaa, myös lumisessa kelissä. Neliveto on takavetopainotteinen ja sen huomaa. Myös takavetoinen malli on tarjolla, mutta itse ostaisin omani tottakai nelivetoisena. Silloin 340 tehoinen auto on sopivasti balanssissa arkikäyttöä ajatellen. Tällä kelillä autolla ajaa hyvin myös isommilla teillä, missä poikkesin lenkin. Cupraan ja Volkswageniin verrattuna pidän siitä, että Fordissa on edes yritetty hakea hieman retrohenkeä. Siihen en ota kantaa, onko retrohenkisyydessä sitten onnistuttu.

Ford Capri maksaa halvimmillaan 41 990 euroa, ja siihen rahaan saa takavetoisen auton 52 kilowattitunnin ajoakulla. Kaikki nelivetoiset autot on 79 kilowattitunnin ajoakulla, ja sellaisen saa halvimmillaan 50 290 eurolla.

Auton lainasi: Käyttöauto / www.kayttoauto.fi

Toyota Hiace on koeajo numero 1500!

Kuinka moni lähtee koeajamaan autoa kahden tunnin ajomatkan päähän? Vastaus oli tällä kertaa selvä - minä! Yleensä koeajan lähinnä autoliikkeiden myytäviä autoja, mutta nyt koeajoa tarjosi auton ja tien museo Mobilia, tein päätöksen lähteä matkaan. Tällä kertaa auto ei ollut myynnissä, vaan tarkoitettu museoitavaksi. Sillä perusteella en edes kysynyt Hiacelle hintaa.

Joku saattaa myös kysyä, että mistä tiedän tämän olevan otsikossa mainittu, 1500:s ajamani auto? Olen pitänyt kirjaa ajamistani autoista. Aloitin kirjanpidon heti, kun sain ajokortin maaliskuussa 2006. Tuhannes ajamani auto tuli täyteen 2.3.2021, silloin Helsingin Sanomat kävi kyydissäni, ja juttelimme autojen koeajamisesta. Tasan 5 vuotta myöhemmin, 1500 autoa tuli täyteen samalla päivämäärällä, 2.3.2026.

Huomaa, että koeajojen osalta sama tahti on jatkunut jo hyvän tovin. Minulle 1500 ajetun auton rajapyykin ylittäminen tarkoittaa juhlapäivää, samoin kuin 1000 auton rajapyykin ylittäminen vuonna 2021. Siitä johtuen aivan mikä tahansa auto ei kelvannut koeajolle.

Tähän tarkoitukseen kelpasi hyvin vuosimallin 1990 Toyota Hiace. Auto on nelivetoinen, museorekisterissä, manuaalivaihteilla, sekä ajettu vain noin 100 000 kilometriä! Museorekisterissä olevia autoja olen ajanut muutamia muitakin - 1972 Saab 99, 1980 Opel Kadett, 1980 Mercedes-Benz W123, 1982 Plymouth Reliant, 1985 Toyota Corolla, 1989 Volkswagen Caravelle, sekä viimeisimpänä tämä Toyotan paku. Ajamistani autoista Nissan Bluebird on tietääkseni laitettu museorekisteriin koeajoni jälkeen.

Tässä on samalla ensimmäinen sellainen 1990 luvulla valmistettu muserekisteröity ajoneuvo, mitä olen ajanut. Auton voi laittaa museorekisteriin sen jälkeen, kun valmistusvuoden päättymisestä on kulunut 30 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että juttua kirjoittaessa minun vanhan, vuosimallin 1995 Nissan Primeran saisi jo museorekisteriin, mikäli se olisi alkuperäistä vastaavassa kunnossa. Tiedän kuitenkin kyseisen Primeran olevan jo paalattu, joten sitä ei museorekisteriin laiteta.

Koeajolle luvattu Toyota Hiace on ulkoisesti siistissä kunnossa. Auto lähtee käyntiin terveen oloisesti. Jätin kytkemättä nelivedon päälle, joten auto vetää taka-akselilta. Autolla on yllättävän hauska ajaa! Siitäkin huolimatta, että se on joskus ollut vain tavallinen, työkäyttöön tarkoitettu pakettiauto. 

Yli 35 vuotias auto sopii lähinnä harrastekäyttöön, enkä lähtisi sellaisella enää töihin. Autossa on selvästi jotakin, mitä ei nykyautoissa enää ole - nimittäin fiilis! Olen ajanut esimerkiksi Hiacen korvannutta Proacea muutamia kertoja, enkä ole Proacessa päässyt kertaakaan samaan tunnelmaan, mitä Hiacea ajaessa. On varmasti jatkossakin etsittävä ajoon enemmän vanhoja autoja.

Jos pitäisi valita jokin pakettiauto, mikä kuvastaa suomalaisuutta hyvin, Toyota Hiace on täydellinen valinta! Tuntuu että mikään muu pakettiauto ei kuvasta suomalaisuutta yhtä hyvin. Menneinä vuosikymmeninä Suomi on ollut täynnä Toyota Hiaceja ja Ford Transiteja, ja on ihan mahtavaa, että niitä on myös säilynyt museokuntoisena. Jokaisen bensalenkkarin pitäisi ajaa tämmöistä vanhaa Hiacea edes kerran.

Kangasalan reissulle piti ottaa Gopro mukaan, jotta reissusta saa edes pienen koeajovideon. Video löytyy Youtubesta. ja on linkitetty alas.

Koeajosta kiitos Mobilialle. Mikäli haluat nähdä koeajamani Toyota Hiacen, kannattaa käydä katsomassa Mobilian näyttely nimeltä Ysärijysäri, missä auto tulee olemaan näytillä. -> www.mobilia.fi

Käytännöllinen kiesi - Koeajossa Ford Tourneo Connect

Aina autoliikkeissä pyöriessä mietin, mitkä autot on minulta vielä ajamatta? Yksi oli tämän korimallin Ford Tourneo Connect. Asiantila oli tottakai korjattava, joten kysyin autoon avaimia koeajoa varten. Koeajo järjestyi, ja pääsin fiilistelemään tätä käytännöllisyyden multihuipennusta!

Auto on lataushybridi, myös täyssähköinen auto löytyy sellaista haluaville. Tourneo Connect on henkilökuljetuksiin tarkoitettu malli, kun taas tavarankuljetukseen tarkoitettu malli on Transit Connect. Molempia olen ajanut, Transit Connectia myös täyssähköisenä.

Ajoasento on pystymallinen, kuten pakettiautoissa usein tapaa olla. Muuten vaikutelma on kuin hieman isommassa henkilöautossa. Taajamassa auto on hyvin balanssissa, esimerkiksi melutaso on saatu hyvin kohdilleen. Myös auton mitat on helppo hahmottaa, joten auto on helppo kuvitella esimerkiksi taksikäyttöön. Kuljettaja tekee tällä työnsä.

Myös moottoritiellä meno on toimivaa, eikä mikään paista häiritsevästi silmään. Auton parasta antia on selvästi tavallinen arki silloin, kun tarvitsee perusvarmaa henkilökuljetinta tavalliseen arkeen, ja kohtuullisella hinnalla. Tässä on auto, mille on olemassa selkeä tarve silloin, kun ostopäätös syntyy. Mistään tunnepitoisesta valinnasta ei ole kyse.

Jos haluat verrata Fordia ja Volkswagenia, anna mennä. Volkswagen Caddy nimittäin on sukua Fordin pikkupakuille, samoin kuten nykyään myös Ford Ranger ja Volkswagen Amarok. Hinnastoja tutkiessa löysin autolle halvimmaksi hinnaksi 43 300 euroa.

Auton lainasi: Käyttöauto / www.kayttoauto.fi

Futuristinen pläjäys - Koeajossa Hyundai Ioniq 9

Hyundai Ioniq 9 oli auto, minkä koeajoa olin odottanut pitkään. Syystä että Kia EV9 tuli testattua joskus aikaisemmin, joten pakko oli päästä vertailemaan autoja. Tiedossahan on, että mainitut Kia ja Hyundai on sukua toisilleen. Sen takia onkin kiva, että autot eroavat rohkeasti ulkonäöllisesti toisistaan - mikä ei nykyaikana ole automaailmassa aina selvyys. Itse ainakin kaipaan automallien osalta enemmän eroavaisuutta, jolloinka niiden vertailu keskenään olisi paljon antoisampaa.

Tämä auto on kaikkein isoin Ioniq, mitä kaupasta saa. Hinnaston mukaan edullisin hinta on ylättävän kohtuullinen 75 633 euroa. Jos haluaa maksaa lisää, myös 93 390 euron hintainen Ioniq 9 löytyy hinnastosta. Ajoakku on 110,3 kilowattituntia, ja sen saa ladattua 10 - 80%:iin 24 minuutissa. Tehovaihtoehtoja on tarjolla kolme, 218 hevosvoimaa, 308 hevosvoimaa, sekä 428 hevosvoimaa. Tehoiltaan miedoin on takavetoinen, muut autot ovat nelivetoisia. Nyt oli ajossa keskimmäinen, 308 hevosvoimainen auto.

Spekseiltään auto alkaa olemaan aika vakuuttavalla tasolla, ja kuljettajan paikalla istuu varsin mukavasti.

Taajamassa auto on vähintäänkin leppoisan ja tasapainoisen oloinen. Mikään ei paista häiritsevästi silmään. Sama todella vakaa meno jatkuu myös moottoritiellä, ja autolla ajaakin pidempää matkaa vähintään mielellään. Vähintäänkin ärsyttävä ylinopeuspimputus on helppo sammuttaa nopeasti painamalla hetki äänentoiston volumenappia.

Auto on sopiva henkilölle, joka haluaa isokokoisen, massasta edes vähän erottuvan auton. Kumman sitten päädyt ostamaan, Kian tai Hyundain, niin voit toki pyytää tarjoukset molemmista, ja verrata sen jälkeen. Ulkonäöllisesti auto on niin futuristinen pläjäys, että sen osalta on kaksi vaihtoehtoa - se joko uppoaa ostajiin, tai sitten ei. Mitään vaihtoehtoja siltä väliltä ei välttämättä ole, tai en ainakaan usko olevan.

Ja minkä auton sitten itse ostaisin - Hyundai Ioniq 9 vai Kia EV9? Hyundai on tuoreemmin mielessäni, joten luultavasti päätyisin sillä perusteella tähän autoon. Asiaa voi yrittää ratkoa myös pyytämällä tarjouksen molemmista autoista, ja suhtautumalla asiaan järjellä. Mutta toisaalta fiilis myy, joten ulkonäölläkin varmasti on monelle väliä. Tehovaihtoehdoista katsoisin kahta tehokkainta varsinkin silloin, jos ajaisin paljon pitkää matkaa.

Auton lainasi: Jyväskylän autotarvike / www.jklauto.fi

Koeajossa Jaguar XE - onko siitä mihinkään?

Tässä se nyt on - ajamistani autoista numero 1496. Ajettuja automerkkejä listalla on tällä hetkellä 62. Seuraavaksi voisi miettiä, että onko olemassa autoja, joilla en ole vielä ajanut? Kyllä on, ja sellainen oli tähän koeajoon asti Jaguar XE. Kun sopiva vaihtoauto löytyi autoliikkeestä, oli kysyttävä avaimia koeajoa varten. Koska halusin tietää, onko kyseisen mallin Jaguarista mihinkään?

Auto on vuosimallia 2017, ja se on ajettu 183 000 kilometriä. Auto on kaksilitraisella dieselkoneella, nelivetoinen ja automaattivaihteilla. Kunhan ajatukseen dieselkoneesta tottuu, alkaa Jaguar XE tuntua silloin paria pykälää mukavammalta ajatukselta. Neliveto on onneksi takavetopainotteinen, ja sen huomaa koeajon aikana.

Jaguar XE:tä isompi malli on XF, mikä onkin minulle jokseenkin tutumpi. XF:ää olen kerran päässyt ajamaankin.

Kuljettajan paikalla kaikki palikat on järkevän oloisesti kohdillaan. Auto lähtee terveen oloisesti käyntiin. Auto tuntuu olevan hyvin balanssissa taajamassa, senkin jälkeen kun kone on ajettu lämpimäksi. Myös moottoritiellä kaikki on kohdillaan. Autosta on todellakin kalleimmat kilometrit ajettu pois, koska hintalapussa kerrotaan hinnaksi enää 12 980 euroa.

Auton kilpailijoita on esimerkiksi BMW:n 3 sarja, sekä Mercedes-Benz C. Kilpailijoita olen ajanut huomattavasti enemmän varmasti siitäkin johtuen, että niitä on olluy Keski-Suomen alueen autoliikkeissä huomattavasti enemmän tarjolla. Juttua kirjoittaessa tämä on ainut Jyväskylässä myynnissä oleva Jaguar XE. Paljoa näitä ei ole muuallakaan tarjolla.

Ostaisinko minä itse vastaavan Jaguarin? Jos haluaisin Mercedeksen tai BMW:n tilalle eksoottisemman kulkineen, niin kyllä. Jaguar ei jätä ainakaan minua kylmäksi.

Auton lainasi: Rinta-Joupin autoliike / www.rinta-jouppi.com

No nyt on! Koeajossa Volvo ES90

Kuva: Hannu Korpela, www.hannukorpela.com

Volvo ES90 on yksi niitä autoja, joiden koeajoa olen odottanut useampia kuukausia. Kun auto saatiin Jyväskylään koeajettavaksi alkuvuodesta 2026, eskaloitui kaveripiirissäni tilanteet siihen, että autoa lähdettiin kuvaamaan porukalla. Lopputuloksesta kiitos Korpelan Hannulle ja Kimmolle, koska näin hienoja kuvia on harvoin muistona minun koeajoilta!

Nyt ajoon lähtenyt auto on takavetoinen ja kitkarenkailla. Ajoakku on kooltaan 92 kilowattituntia, ja tehoa löytyy 333 hevosvoimaa. Kiihtyvyys nollasta sataan on 6,9 sekuntia. Autossa on 800 voltin latausmahdollisuus, ja auton saa ladattua 10%:sta - 80%:iin noin 20 minuutissa. Varustelistaus on sosiaalisen median sisällöntuottajan syntilistaa pidempi, pitäen sisällään esimerkiksi panoramakaton sekä lämpöpumpun.

Kuva: Mikko Kilkki

Kuljettajan paikalla taajamassa auto tuntuu olevan hyvin balanssissa. Jos tämä olisi minun autoni, vaihtaisin kitkarenkaiden tilalle nastarenkaat. Suomen oloissa saattaisin valita jopa nelivetoisen auton - onneksi se on Volvonkin kohdalla mahdollista. Myös moottoritiellä meno on miellyttävää. Rengasäänet on saatu vaimennettua hyvin, mutta tuulen suhinoita kuuluu hieman sisälle. Siitäkin huolimatta, että auton varustelistalla lukee laminoidut äänieristelasit.

Autoliikkeen esittelyautolla on hintaa 84 900 euroa. Se on toki paljon rahaa, mutta lähtöhintoja vertaillessa huomaa hyvin, että saksalaisiin kilpailijoihin verrattuna Volvo kestää hintojen osalta vertailun. Volvo ES90 maksaa halvimmillaan 74 850 euroa. Ne kerrat kun porrasperäinen auto on riittävä, Volvo ES90 tarjoilee hyvän vaihtoehdon tämän kokoluokan sähköautojen joukkoon. Oli auton omistaja sitten taksiyrittäjä, ison firman johtaja, tai yksityishenkilö. On hyvä, että esimerkiksi takapenkkitilat on arkikäyttöä ajatellen riittävän hyvät.

Kuva: Mikko Kilkki

Koska ministereitä on kuljetettu myös Volvo S90 malleilla, odotan mielenkiinnolla, ilmestyykö myös ES90 jonakin päivänä ministeriautojen riviin. Jos haluat hakea vertailukohtaa Volvon ES90 mallille, kannattaa koeajaa esimerkiksi BMW i5 tai Audi A6 e-tron.

Varsinkin jos on ostamassa autoa, suosittelen käymään testaamassa autoja myös itse. Silloin selviää kaikkein parhaiten se, mikä on juuri sinun autosi? Kaikki me kuitenkin koeataan asiat hieman eritavoin.

Kuva: Mikko Kilkki

Auton lainasi: Hämeen auto, Jyväskylä / www.hameenauto.fi

Viikon uutuus - Koeajossa Citroen C5 Aircross

Tässä se nyt on - auto, josta olin puhunut autoliikkeessä kuukausia ennen koeajoa. Citroen C5 Aircross on mennyt niin uusiksi mitä voi mennä - vanhaan verrattuna on säilynyt lähinnä nimi ja kokolukka. Mutta kyllä tämän siitäkin huolimatta Citroeniksi tunnistaa, ja hyvä niin.

Koeajettu auto on itselataavalla hybriditekniikalla, ja polttomoottorin virkaa hoitaa 1,2 litrainen bensakone. Tarjolla on myös täyssähköinen malli, sekä ladattava hybridi. Auto on etuvetoinen, ja vaihteistona tietysti automaatti. Varustelistaus on käytännöllinen - 360 kamera, ilmastointiautomatiikka, ratin lämmitys, sekä takalasien tummennukset.

Taajamassa auto on sopivasti balanssissa, mikään ei paista häiritsevästi silmään. Myös mutkitteleva Ampumaradantie näytti, että auto on arkikäyttöä ajatellen järkevän oloinen. Jokaisen kannattaa pohtia omaa käyttötarvettaan autolle, minkä jälkeen selviää kaikkein taloudellisin käyttövoima.

Halvimmillaan Citroen C5 Aircross lähtee omaksi 36 389 euroon. Siihen rahaan saa itselataavan hybridin. Lataushybridi lähtee 42 043 eurolla, ja täyssähköinen 42 990 eurolla.

Auton lainasin: Käyttöauto / www.kayttoauto.fi

Ministeritason kyytiä! Koeajossa Mercedes-Benz S 400dL

Tuttuun tapaani päätin aloittaa viikon käymällä autoliikkeessä. Tälläkään kertaa ei kestänyt kauaa, kun vastaan osui jotakin mielenkiintoista - nimittäin vuosimallin 2023 Mercedes-Benz S 400dL! Aikaisemmin olen muutamaakin vanhempaa Mercedeksen S-sarjalaista ajanut, mutta en vielä kertaakaan näin uutta.

Mallimerkintä kertoo, että auto on edustusluokan auto pidennetyllä akselivälillä. Konehuoneessa mylvii 2,9 litrainen dieselkone. Automaattivaihteisto ja neliveto kuuluvat tottakai pakettiin. Auto on silmämääräisesti arvioiden siistissä kunnossa. Autolla on ajettu vain noin 19 000 kilometriä, joten kalleimmat kilometrit on juuri ja juuri ehditty ajamaan pois.

Kuljettajan paikalla fiilis on järjettömän mukava! Kun auton käynnistää, alkaa väkisin hymyilemään. Taajamassa meno on niin mukavaa, että en oikein tiedä, pitäisikö palkata koeajon ajaksi kuljettaja, ja siirtyä itse sitten nauttimaan kyydistä takapenkille? Sama erittäin miellyttävä meno jatkuu myös moottoritiellä.

Auto on järkevän oloinen myös kaupan parkkipaikalla, missä sen mitat on helppo hahmottaa. Siitä johtuen auto on myös helppoa pysäköidä. Vanhaan verrattuna uusi vie mukavuudessa voiton, ulkonäöllisesti jokainen saa arvottaa niitä asioita mitä itse haluaa. Autolla on hintaa käytettynäkin 139 900 euroa, ja koeajon perusteella rahalle saa vielä hyvin vastinetta.

Auton lainasi: Käyttöauto / www.kayttoauto.fi

Viikon vaihtari - Koeajossa Tesla Model-S Plaid

Kierrellessä autoliikkeissä, vastaan osui jotakin mielenkiintoista: Nopeasti katsottuna ihan tavallisen näköinen Tesla Model-S, mutta tarkemmin tutkiessa huomasin hintalapussa sanan Plaid. Se kertoo auton olevan huomattavan tehokas versio Model-S:stä. Tehoa 1040 hevosvoimaa, ja vääntöä 1420 Newtonia. Neliveto tottakai löytyy. Kiihtyvyys on kuin kyykkypyörällä, 2.1 sekuntia nollasta sataan. Se tekee tästä yhden nopeimpia perheautoja - kovin montaa nopeampaa ei ole. Samalla se on myös nopein ajamani auto, sinne asti kun pääsen testaamaan Rimac Neveraa.

Ajoin viimeksi Tesla Model-S:ää alkuvuonna 2016. Kymmentä vuotta myöhemmin, 2026, Tesla on ilmoittanut lopettavansa Model-S:n tuotannon. Plaidin osuessa todellakin satumalta kohdille, ajattelin tässä olevan sopiva mahdollisuus jättää jäähyväiset kyseiselle mallille. Kysyin koeajoa myyjältä, ja se minulle annettiin. Tälläkin kertaa auto on käytetty, sillä vuosimalli on 2024. Melko tuore auto kuitenkin on.

Auton ohjaamo on valmistajan tyylin mukaisesti yllättävän minimalistinen. Jopa vilkkuviiksi on jätetty pois, ja vilkkua käytetään ratissa olevista napeista! Vaihteet menee päälle kosketusnäytöstä, samaan tapaan kuin uudemmassa Model-Y:ssä. Hyvä että ratti on sentään tavalliseen tapaan ympyrän muotoinen. Ajoasento löytyy tottakai sähkösäätöjen kautta, ja kuljettajan paikalla olo on miellyttävä - ainakin silloin, kun auto on parkkipaikalla tai liikkeen esittelyhallissa.

Auto on ajettu 35 000 kilometriä, joten kalleimmat kilometrit on jo ehditty ajamaan pois. Hintalapussa hinnaksi kerrotaan 83 800 euroa. Onhan se toki paljon rahaa, mutta toisaalta varustelistaus on bloggajan syntilistaa pidempi, sekä omistushistoriakin on kunnossa. Autossa on esimerkiksi panoramakatto, lämpöpumppu, vetokoukku, lämmitettävä ratti, ja kaikkea muuta tarpeellista.

Tesla Model-S Paladin tunnistaa tästä logosta.

Voisi kuvitella, että tämä on taajamassa erittäin järjetön auto ajaa! Ja niin se myös on, varsinkin silloin jos kuskilla ei ole malttia. Jos malttia on, liikennesääntöjä on helppo noudattaa. Alusta on yllättävän mukavan tuntuinen siihen nähden, että autossa on myynti-ilmoituksen mukaan urheilullinen alusta. Autoa oli kokeiltava myös parkkihallissa, ja voi olla että päästäisin tällä autolla jopa mummoni kauppaan - jos hänellä vain olisi ajokortti.

Talvella auto menee jossakin määrin hukkaan, eikä siitä Suomen talvessa tule nauttineeksi kunnolla. Pitäisi olla kesä ja riittävän kuiva ajokeli, mieluiten radalla, jotta auto pääsee kunnolla oikeuksiinsa! Auto sopii parhaiten sille, kenelle mikään ei ole tarpeeksi. Järkeä tässä autossa ei paljoa ole, mutta ei kaikessa aina tarvitsekkaan olla.

Pisteet on annettava siitä, että Auto on överi näyttämättä överiltä.

Auton lainasi: Rinta-Joupin autoliike / www.rinta-jouppi.com

Viikon uutuus - koeajossa Audi Q3

Seuraavaksi koeajovuorossa oli uudistunut Audi Q3. Aiempaan verrattuna uudistus oli selkeä -  nyt esimerkiksi vaihteistoa käytettiin ratin vieressä olevassa viiksestä, samaan tapaan kuin saman konsernin Volkswagen Tiguanissa ja T-Rocissa! Moni voisi verrata tätä jopa erääseen Audin saksalaiseen kilpailijaan, joka on jo pitkään laittanut vaihteiden käyttöön tarkoitetun viiksen samaan paikkaan. Tämä kilpailija on tietenkin Mercedes-Benz.

Enemmän hämmennystä kuitenkin aiheuttaa se tyyli, miten ja mistä käytetään tuulilasinpyyhkijöitä. Nimittäin se ei enää tapahdu viiksestä - nyt vasemmalle puolelle on ilmaantunut rulla, mistä pyöritetään! Mainitut kaksi asiaa ovat sellaisia, että niihin kuitenkin tottuu yllättävän nopeasti sen jälkeen, kun lähtee vain ajamaan. Kyse on vain siitä, että kuljettajalla on uskallus kokeilla.

Taajamassa auto on mukavan ja leppoisen oloinen ajaa. Kokonaisuus on hyvin balanssissa, esimerkiksi ohjaamoon kuuluvat äänet on saatu vaimennettua hyvin. Mikään ei paista häiritsevästi silmään. Myös mutkittelevalla ja parhaat päivänsä nähneellä Ampumaradantiellä auton alusta vaikuttaa toimivan hyvin. Kyseinen koeajoreitti on minulle vakio, ja siellä selviää hyvin tehokkasti varsinkin se, jos alusta ei toimi.

Nyt testattu auto on lataushybridi, polttomoottorin virkaa hoitaa 1,5 litrainen bensakone. Varsinkin sähköllä meno on miellyttävän hiljaista, ja sama miellyttävä linja jatkuu myös sen jälkeen, kun polttomoottori hyppää juoneen mukaan. Sähköllä pääsee WLTP mitattuna parhaimmillaan vähän yli 100 kilometriä. On toki olemassa tilanteita, missä sadan kilometrin kantamaan sähköllä ei päästä. Hinnat lähtevät noin 50 000 eurosta, joten auto on järkevästi hinnoiteltu.

Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Koeajossa Ineos Grenadier - kannattaako tämän auton takia ajaa Jyväskylästä Helsinkiin?

Erikoisjoukot sarjan suomalaisessa versiossa silmiini pisti mielenkiintoinen, aika eksoottinenkin auto - Ineos Grenadier. En heti tiennyt mistä oli kyse, joten oli googlattava. Autosta löytyi hyvin tietoa myös suomeksi, joten auton idea avautui ainakin minulle nopeasti.

Kun ymmärsin minkälainen auto tämä on, oli salainen toiveeni jonakin päivänä päästä koeajamaan Ineos Grenadieria. Jos auton idean haluaisi tiivistää lyhyesti, tässä on haluttu tehdä maastokykyinen auto sen jälkeen, kun vanhentuneen Land Rover Defenderin valmistus päättyi 2016. Onhan kyseisellä Lantikalla oma fanikuntansa, ja tuotannon päättyminen jätti harrastajien mielestä selkeän aukon. Ja yksi vastaus tähän tarpeeseen on tässä.

Ajoneuvojen valmistajana Ineos on siis melko tuore, vaikka yrityksellä on perustettu selvästi aikaisemmin.

Eräänä päivänä minulla oli tylsää, ja selasin sosiaalista mediaa. Huomasin tästä autosta tehdyn sosiaalisen median päivityksen. Sen jälkeen asiat etenivät parasta mahdollista tahtia, ja salainen koeajotoiveeni ei ollutkaan enää niin salainen. En nähnyt ongelmana lähteä Helsinkiin koeajolle, joten koeajovaraus laitettiin kalenteriin. Vaikka matkaa oli, on Jyväskylä osa brändiäni. Eikä autoa olisi ollutkaan lähempänä koeajettavaksi. Kun kalenterissa seisoi 12.1.2025, suuntasin Helsingissä Mekaanikonkatu 2:een.

Juttua kirjoittaessa löysin netin myyntipalstoilta myynnistä neljä Ineosia, ja kaikki olivat myynnissä Helsingissä. Hinnat pyörivät noin 80 000 eurosta noin 100 000 euroon. Nyt testattu auto on myynti-ilmoituksien mukaan näistä neljästä autosta kelleimmasta päästä. Halpoja autoja nämä eivät ole, mutta auton tietoihin tutustuminen antaa suuntaviivoja sille, että rahalle on luvassa vastinetta.

Ulkoisesti auto muistuttaa Land Rover Defenderiä, eikä sitä ole ainakaan ulkoapäin paljoakaan peitelty. Tekniikka on kuitenkin nykyaikaista. Moottori on BMW:n kolmelitrainen diesel, vaihteistona ZF:n automaatti. Neliveto ja kaikki mahdolliset lukot kuuluu asiaan, koska kyseessä on kunnon maastoauto.

Ajoasento löytyy käsisäätöjen kautta, mikä on mielestäni perusteltua, koska silloin on yksi rikkoutuva osa vähemmän. Auto myös käynnistetään vanhan koulukunnan tyyliin avaimella, ja käsijarrukin on perinteistä kahvamallia. Kuunnellessani auton esittelyä, tuntuu että autoa suunnitellessa on keskitytty oleelliseen.

Tämä oli samalla ensimmäinen kerta, kun pääsin istumaan Ineosissa, saati ajamaan sellaista. Auto on paikan päällä vähintään yhtä vaikuttava ilmestys, mitä netistä löytämäni ennakkotiedot antavat ymmärtää. Mieleeni ei myöskään tule, olisinko tätä ennen edes nähnyt Ineosia muualla kuin kuvissa. Olin vähintään vakuuttunut autosta! Vaikka kaikenlaista autoa on tullut ajettua Mercedeksen G:stä alkaen, on tämä varmasti yksi eksoottisimpia autoja, mitä hetkeen on tullut testattua.

Kuljettajan paikalla nappia ja painiketta löytyy kuin hävittäjälentokoneessa! Takalukko ja etulukko laitetaan päälle katossa olevasta napista. Kaikkeen kuitenkin tottuu, kun malttaa perehtyä autoon kunnolla. Koeajossa olleen auton kokonaispaino on 3510 kiloa, joten sen ajaminen vaatii vähintään C1 ajokortin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos autoon kytkee isoimman sallitun 3500 kilon peräkärryn, ei mikään BE kortti todellakaan enää riitä.

Taajamassa auto on hieman brutaalin ja työkalumaisen oloinen ajettava - mutta kolikolla on kääntöpuolensa myös nyt. Näin on nimittäin hyvä silloin, kun autolla ajaa maastossa. Koeajoarvioistani kannattaa verrata esimerkiksi Mercedeksen G, Land Roverin vanhempi Defender ja Jeep Gladiator, mitkä on ajamistani autoista ajotuntuman osalta lähimpänä Ineos Grenadieria.

Offroadia en tällä kertaa ajanut, ajotuntumaa hain Helsingin taajamissa sekä pääkaupunkiseudun kehäteillä. Olisi tietysti mahtava kokeilla Ineosia siellä, minne auto on selkeästi luotu! Ehkä vielä jonakin päivänä?

Ineos ei koeajon perusteella hetkahda mistään kanttareista saati lumikasoista! Ihan sama vaikka tämän pysäköisi vähän isommankin lumikasan päälle. Kääntösäde on varsinkin henkilöautoihin verrattuna huomattava, mikä kannattaa muistaa kun lähtee seikkailemaan autolla keskutaan. Ohjaustuntuma on optimoitu maastoaja ajatellen, ja siitä syystä ratti ei palauta keskiasentoon aivan siten, miten on voinut henkilöautoissa tottua. Kun tämän tietää, on syy varsin looginen - esimerkiksi kivikossa ajaessa ohjaus ei lyö käsille.

Moottoritielläkin kävin koittamassa, ja totesin autolla hoitavan siirtymät ajaa ihan siinä missä kilpailijoillakkin.

Kannattiko Jyväskylästä ajaa Helsinkiin testaamaan Ineos Grenadieria? Kyllä, koska oli mahdollisuus päästä testaamaan Suomen mittakaavassa harvinaisempaa autoa. Minä en ainakaan tiedä, onko Keski-Suomessa tammikuussa 2026 yhtäkään Ineos Grenadieria. Selvää kuitenkin on, ettei näitä ole liiaksi asti tässä maassa myyty. Koeajettu auto on myynnissä 98 900 euron hintaan.

Mielestäni Ineos Grenadier kestää vertailun kilpailijoihin. Tässä on auto, millä saa taatusti hyvät kahvipöytäkeskustelut aikaan, koska kaikki eivät edes tiedä, mistä on kyse. Oletan, että moni joutuu googlaamaan, kuten minäkin aluksi jouduin.

Mielenkiinnolla seuraan Ineosin matkaa Suomessa. Tässä on auto, mikä ansaitsee paikkansa.
Auton lainasi: Hedin Automotive, Mekaanikonkatu 2 Helsinki / www.hedinautomotive.fi