Viikon vaihtari - Volkswagen Touareg

Volkswagen Touareg on auto, mikä jakaa kaveripiirissäni vahvasti mielipiteitä. Osalla kokemukset Touaregista on suorastaan karmivia, koska tarinoiden mukaan korjaamoreissuja on kertynyt suoraan sanottuna liikaa. Osa kaveripiiristäni taas ei suostu ajamaan muilla kuin VAG-konsernin tuotteilla. Niitä joilla korjaamoreissuja on enemmän kuin tarpeeksi, olen lohduttanut sillä, että jos liikaa hävettää, Touaregiin varaosia voi ainakin yrittää hakea Porschen tiskiltä.

Näiden puheiden siivittämämä päätin lähteä koeajolle vuoden 2019 Volkswagen Touaregilla, kun sellainen autoliikkeessä sattui tulemaan vastaan. Tämän korimallin Touaregia olen ajanut aikaisemmin vain kerran, muiden Touaregien ollessa sitten pykälän tai paria vanhempia. Syy lienee siinä, että varsinkaan esittelyautojen rivissä tämän korimallin Touaregia ei liian usein näe ainakaan täällä Jyväskylässä. Viimeaikoina olen ollut aika laiska vierailemaan muiden kaupunkien autoliikkeissä. Voisi olla mukava viettää joskus autokauppapäivä kiertäen jossain toisessa kaupungissa autoliikkeitä.

Jos Touaregista haluaisi keksiä jotain hyvää ja positiivista sanottavaa, niin auton isoon kokoon ja painoon suhteutettuna kulutus on pieni. Myyjä kertoi ajaneensa lomareissullaan tätä autoa, ja kehui kolmelitraisen V6 dieselkoneen kulutusta.

Auto on nähnyt tietä neljässä vuodessa 145 000 kilometriä. Varustelistaus on miellyttävän kuuloinen: ilma-alusta, webasto, nahkaverhoilu, navi.. Autolla on lisäksi yksi aikaisempi omistaja, joten mikään kiertopalkinto auto ei ole. Kaikkineen auto on siistin oloisessa kunnossa, ja silmämääräisesti arvioiden maalipintakin vaikuttaa siistiltä. Tekniikaltaan Volkswagen Touareg on vastaava kuin Porsche Cayenne ja Audi Q7.

Kuljettajan paikalla tunnelma on kuin kuninkaalla! Digiä on paljon, sillä viimeisten vuosien aikana autot on vahvasti myös digitalisoituneet. Alkuun digitoiminnot voi tuntua hieman, noh, opettelua vaativilta, mutta loppujen lopuksi kaikki oleellinen löytyy selkeiden kuvakkeiden kautta. Opettelu kannattaa, sillä autoilun tulevaisuus on digitaalinen ja sähköinen.

Ajoasento löytyy sähkösäätöjen kautta, ja 170 senttinen koeajokuski saa ajoasennon mallikelpoisesti kohdilleen. Kun moottorin käynnistää, on käyntiääni kaikkineen terveen kuuloinen. Mitään vikaa ei ilmene senkään jälkeen, kun moottori on ajettu lämpimäksi. Taajamassa auto on vähintäänkin leppoisa tapaus ajaa, koko paketti on loistavasti balanssissa.

Varsinkin moottoritielle kurvatessa Volkswagen Touareg tuntuu entistäkin leppoisammalta autolta ajaa! En tiedä viitsisinkö itse näin siistikuntoisella autolla ajaa offroadia, mutta ainakin matkamiehelle paketti on valmis. Muutaman tunnin koeajolenkin perusteella ei tietenkään voi vahvistaa isojen poikien kauhutarinoita Volkswagen Touaregista mihinkään suuntaan, joten jos auto kiinnostaa, niin silloin kannattanee perehtyä tarkemmin. Jos minulla olisi rahaa, niin ostaisin tietysti auton ja raportoisin siitä kaiken mahdollisen. Nyt kuitenkin joudun palauttamaan auton liikkeeseen.

Hintaa autolla on 59 890 euroa, joten hinnasta on ehtinyt sulamaan jo iso kasa euroja pois. Auto on myynnissä Jyväskylän Käyttöautolla. / www.kayttoauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Hyundai i10 on kympin arvoinen pikku kirppu

Autoliikkeen esittelyautojen rivissä pisti silmään pieni ja kivalta näyttävä auto. Kyseessä oli Hyundai i10, jollaista en ollut ajanut vielä metriäkään elämäni aikana. Ihme kyllä, niin tavallinen auto kuin kyseessä onkin. Asiantila oli korjattava tietysti heti, ja siksi menin samalta istumalta autoliikkeeseen sisään kysymään Hyundain avaimia. Vaikka viimeaikojen kelit on olleetkin kovasti epävakaisia, niin keli suosi ja koeajo järjestyi.

Sinänsä autossa ei ole mitään ihmeellistä. Tai voisi ajatella niin, että ihmeellistä on se ettei tässä ole mitään ihmeellistä. Autossa on kolmesylinterinen ja yksilitrainen bensamoottori - se on nykyään erittäin peruskauraa silloin, kun puhutaan polttomoottorista.

Autokanta on sähköistynyt vahvasti, ja sähköistyminen tulee jatkumaan vahvana, joten omaa asennettaan vaihtoehtoisia voimanlähteitä kohtaan kannattaa miettiä. Jos haluaa vielä ostaa uuden auton, missä on bensa- tai dieselmoottori, kannattaa autokaupoille mennä nyt, kun ylipäätään edes hybridejä on vielä tarjolla.

Hyundai i10:ssä ajoasento löytyy käsisäätöjen kautta kohdilleen. Pidän siitä, että käsijarru on perinteistä kahvamallia. Auto lähtee avaimesta käyntiin. Vaikka tulee tunne, että auto on kuin aikamatka kymmenen vuoden taakse, kertoo kuitenkin puhelimessani oleva päivämäärä, että nyt ollaan elokuussa 2023. Kai se on pakko uskoa mitä puhelin kertoo.

Taajamassa Hyundai i10 on aivan loistava auto ajaa! Auton mallimerkintä tietää kertoa, että auto on Hyundain malliston pienimmästä päästä. Kytkintuntuma on looginen, manuaalivaihteisto on miellyttävä käyttää. Uudehkossa autossa manuaalivaihteisto on jännä valinta siksi, että nykyään iso osa uusista autoista myydään automaattivaihteistolla.

Moottoritiellä Hyundai i10 on ok silloin, kun moottoritiellä on tarvetta ajaa, mutta parhaimmillaan auto loistaa taajamassa. Autossa ei ole mitään mikä paistaa häiritsevästi silmään, vaan koko paketti on mielestähi hyvin balanssissa. Hyundai i10 on pikkukirppu joka on kympin arvoista työtä.

Myös pikkuautot on alkaneet digitalisoitua, ja niin on tässäkin autossa esimerkiksi digimittaristo. Hyundai i10 on kuitenkin vielä oikean auton oloinen, eikä mikään pyörillä kulkeva tietokone, kuten Tesla on.

Siinä missä Ford Fiesta ja Kia Rio on hävinneet, tai ainakain häviämässä mallistosta, uskotaan Hyundailla siihen, että pienillekkin autoille on vielä menekkiä. Siitä syystä Hyundai i10 löytyy edelleen mallistosta. Hyundai i10:n hinnasto käsittää autosta vain yhden ainoan version, joten valittavana ostajalla on lähinnä väri. Hyundai i10 maksaa uutena 16 390 euroa.

Auton lainasi: Jyväskylän autotarvike / www.jklauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Hei se tuli takaisin! Koeajossa Volkswagen Amarok

Kun puhutaan Volkswageneista, on Amarok ollut yksi minun suosikkimallejani. Syy lienee selvä - auto on ulkonäöllisesti sopivan näyttävä, ja kuljettajan paikalta näkee pidemmälle kuin tavallisesta henkilöautosta.

 Amarokin valmistus kerkesi olemaan muutaman vuoden tauolla, kunnes vuonna 2023 auto teki paluun mallistoon. Bongasin auton ensimmäisen kerran Jyväskylän kuljetusmessuilla toukokuussa, mutta koeajoa joutui odottamaan elokuulle asti. Ne olivat totisesti pitkiä kuukausia! Mutta odotus kannatti - ainakin tällä kertaa.

Koeajon odottaminen loppui kuin seinään, kun Jyväskylässä toimiva Volkswagenin jälleenmyyjä oli päivittänyt sosiaaliseen mediaan, että Amarok on heillä koeajettavissa. Ryntäsin liikkeeseen heti! Vaikka tällä kertaa en ilmoittanutkaan tulostani etukäteen, niin kävi onneksi hyvin - auto oli pihassa valmiina koeajettavaksi.

Pihassa oli uusi Amarok, jonka keulilla oli kaksilitrainen dieselpata. Neliveto on vakiotavaraa kaikissa Amarokeissa. Myös kolmelitrainen V6 on tarjolla, jos kaksilitrainen kone on olevinaan liian mieto. Amarok on ulkonäöllisesti mehuisa tapaus. Sen tunnistaa selkeästi Amarokiksi, jonka keula on saanut vaikutteita muista Volkswagenin malleista.

Ajoasento löytyy 170 senttiselle koeajokuskille mallikelpoisesti kohdileen. Hallintalaitteiden sijoittelu on järkevää, eikä valittaa voi. Taajamassa Amarok on varsin leppoisa tapaus ajaa, auto on hyvin balanssissa. Myös moottoritiellä meno on toimivaa, ja autolla ajaa mielellään myös pidempiä reissuja.

Olen vuonna 2016 päässyt ajamaan silloista Amarokia Hämeenlinnassa keskellä ei mitään, kun osallistuin Volkswagenin järjestämään talviajokouluun. Amarok vakuutti jo tuolloin vahvasti ominaisuuksillaan, ja tuntui, että sinne minne Amarokilla ei pääse, niin sinne ei tarvitse autolla edes yrittää.

Vanhaan verrattuna Amarok on mennyt täysin uusiksi. Uusi Amarok on sukua Ford Rangerille, ja eroa löytyy lähinnä ulkonällisesti. Jos kuljettajan paikalla laittaisi silmät kiinni, niin tuskin edes huomaisi eroa siinä, ajaako Volkswagenia vai Fordia?

Halvimmillaan Amarok lähtee omaksi 63 000 eurolla, kalleimpien versioiden maksaessa yli 100 000 euroa. Se on toki paljon rahaa se, mutta Amarok tarjoaa rahalle hyvin vastinetta silloin, kun auto vain vastaa omia käyttötarpeita.

Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Ehta harrastesarjalainen - Koeajossa Chevrolet Camaro!

Muistan kun yhdeksänkymmentäluvulla elin lapsuuttani, isovanhempieni kesämökillä oli leikkiautona Chevrolet Camaro. Se on jäänyt mieleen, vaikka varsinainen autofanitukseni lähti käyntiin vasta autokoulun jälkeen. Sain ajokortin alkuvuodesta 2006. En osaa tarkkaan sanoa, mikä vaikutus lapsuuden muistoilla on siihen, että aikuisemmalla iällä olen monta kertaa halunnut koeajaa juuri Chevrolet Camaroa. Luulen, että joku yhteys näillä lapsuuden kokemuksilla ja aikuisuuden muistikuvilla on.

Koeajo on kuitenkin saanut odottaa ja odottaa. Mutta päivämäärällä 11.8.2023 pitkäaikainen haaveeni toteutui: Puhelin soi, ja soittajana oli tuttu vaihtoautopäällikkö. Hän oli tullut Camarollaan töihin, ja kertoi, että nyt pääsisi koeajolle. Koska asun hänen työpaikkansa vieressä, vastausta ei tarvinnut kauaa miettiä. Oli vain yksi ainut vastaus - kyllä minä tulen! Pistin samalta istumalta kengät jalkaan ja otin kameran mukaan, lähdin hakemaan auto testattavaksi.

Nyt testattu Camaro on vuosimallia 2010, ja siinä on 3,6 litrainen kutoskone - tottakai bensalla. Teholukema on 311 hevosvoimaa. Vaihteistona on jenkkityyliin automaatti, ja auto on tottavie takavetoinen! Tuttuni oli ostanut Camaronsa keväällä, joten auto oli ollut hänellä vasta muutaman kuukauden. Auto on kovakattoinen, vaikka avomallikin on tarjolla sitä haluaville.

Kuljettajan penkin osalta ajoasento löytyy sähkösäätöjen kautta. Itse pidän siitä, että auto lähtee avaimella käyntiin, ja käsijarrukin on perinteistä kahvamallia. 170 senttinen koeajokuski saa ajoasennon kohdilleen, ja hallintalaitteiden sijoittelu on järkevää. Kuljettajan paikalla olo on kuin herrainhuoneella, eikä V8 moottorin puuttuminen latista fiilistä lainkaan.

Chevrolet Camarolle kilpailevia malleja on esimerkiksi Ford Mustang. Varsinkin fanaattisille autoharrastajille on monesti selvää, että auton on oltava juuri sitä tiettyä merkkiä, mistä ollaan sitten valmiita valmiita maksamaan euroja tai dollareita - riippuen mistä maasta autonsa sattuu löytämään.

Siinä missä Ford Mustang esiteltiin vuonna 1964, nähtiin ensimmäinen Chevrolet Camaro vuonna 1966. Vuosikymmenten saatossa Camaroa on uudistettu, ja nyt ajettu auto edustaa viidennettä painosta. Chevrolet Camaron valmistus oli vuosituhannen alussa muutaman vuoden tauolla, ja vuosimalli 2010 oli ensimmäinen, jota tauon jälkeen valmistettiin.

Taajamassa Chevrolet Camaro on varsin leppoisa tapaus ajaa. Koska tämä on kutoskoneella, auto ei ole mitenkään yliampuva tykki. Paketti on sopivasti balanssissa silloin, kun autollaan haluaa fiilistellä ja nauttia kaunista kesäpäivää. Näkisin, että autolla on mahtavaa ajaa vaikkapa Norjan vuonoteillä maisemista nauttien! Myös äänimaailma on yllättävän kohdillaan siihen nähden, että autossa on kuusisylinterinen kone. Varsinkin tuoreempien jenkkiautojen kohdalla on varsin hyväksyttävää se, että konehuoneessa mylvii jokin muu kuin V8.

Kaikkein parastaan Camaro antaa silloin, kun kuljettajan lisäksi kyydissä on korkeintaan yksi matkustaja. Takapenkki on mukana lähinnä nimellisesti, mutta se on niin pieni, ettei ainakaan aikuinen istu takapenkillä ilokseen - ei ainakaan pitkiä aikoja. Mikään perheauto tämä ei ole, vaan enemmänkin harrasteauto, joka useimmalla harrastajalla on talvet tallissa.

Muotoilullisesti Chevrolet Camaro miellyttää minun silmääni. Autossa oli aiemmin eurokilvet, mutta nykyinen omistaja on vaihtanut eurokilpien tilalle pienet rekisterikilvet ilman EU-tunnusta. Monissa Suomeen rekisteröidyissä jenkkiautoissa näkee juurikin vastaavia pikkukilpiä, ja ne voi käydä tilaamassa itselleen esimerkiksi katsastuskonttorilta.

Onko tämmöisessä autossa sitten paljoakaan järkeä? Siitä en tiedä, mutta sen tiedän, että tämmöisen harrasteauton ostaja haluaa paljon fiilistä, ja saa sitä. Autoa ajaessa esimerkiksi kulutuslukemat on sivuseikka, koska monet harrasteautoilijat ovat valmiita maksamaan autolla ajamisestaan. Ne jotka arvostavat järkiautoja, ajavat sitten Skoda Octaviaa tai Toyota Corollaa.

Katsaus netin myyntipalstoille antaa ymmärtää, että Camaroita on Suomessa kyllä myynnissä, mutta Keski-Suomessa juttua kirjoittaessa myynnissä vain muutamia Camaroita. Joten jos asuu Keski-Suomessa, ja haluaa ostaa itselleen jonkin tietyn Camaron version, niin autonsa saattaa mahdollisesti joutua hakemaan muualta.

Luulen, että rahatilanteen salliessa Chevrolet Camaro on yksi niistä autoista, joita tallistani tulee löytymään. Ajokokemus Camarolla oli varsin mieluisa, ja auto saa minulta hyväksyntäni. Tulin auton kanssa mallikelpoisesti toimeen.

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Viikon vaihtari - Koeajossa Volkswagen Golf 1990

Tuttuun tapaani kiertelin autoliikkeitä, kun tuttu automyyjä sanoi maagiset sanat - Volkswagen Golf vuosimallia 1990. Kiinnostuin välittömästi, että minkälainen auto mahtaa olla kyseessä? Autoa oli tietysti heti käytävä katsomassa, olin yhtä tohkeissani kuin Uuno Turhapuro näkkileivästä ja voista!

Koeajo järjestyi heti seuraavalle päivälle. Vaikka lähipäivät olivat olleet melkoisen epävakaista keliä, koeajopäivänä kuitenkin keli suosi. 33 vuotiaalla autolla oli ajettu 265 000 kilometriä, joten pelkästään talliruusuna se ei ole ollut. Auto on ikäänsä nähden yllättävän siistissä kunnossa, ja se on pidetty aiempien omistajien toimesta alkuperäisessä kunnossa. Konehuoneessa mylvii 1,6 litrainen bensapata, vaihteistona on automaatti, ja auto on etuvetoinen. Mitään digihärpäkkeitä ei tietenkään ole. Vetokoukku löytyy, ja ilmastointi toimii ikkunan kautta. Varustelistaus on muutenkin käytännöllinen.

Kun koeajon jälkeen latasin autosta kuvat sosiaalisen median kanaviini, sekä Tiktokiin videon, tuntui mukavalle saada autosta kommentteja, joissa ihmiset jopa muistelivat omia vanhoja Golfejaan. Golf on ollut, ja on edelleen yleinen auto Suomen teillä, mutta nämä vanhat Golfit on jäämässä varsinkin autoliikkeen riveissä selkeään vähemmistöön. Tämäkin auto tulee olemaan jatkossa selkeä harrasteauto, siinä missä se on aiemmin ollut selkeästi enemmän käyttöauto. Yhdeksänkymmentäluvun Volkswageneita näkyy liikenteessä toki edelleen, mutta ne on esimerkiksi harrastajien omistuksessa.

Ajoasento löytyy 170 senttiselle koeajokuskille järkevästi kohdilleen. Kone lähtee käyntiin tervekäyntisen oloisesti. Taajamassa meno on leppoista, kaikki toimii järkevyyden rajoissa niinkuin pitää. Myös isommalla tiellä kävin ajamassa 80 km/h, mutta jos tämä olisi minun autoni, niin tämä olisi enemmänkin sellaiseen leppoisaan kesäpäivän fiilistelyyn. Kaupan mukana toki tulee talvirenkaat, mutta itse pitäisin tämän auton kesäautona.

Silmämääräisen arvion perusteella mikään ei paista häiritsevästi silmään. Kone on tervekäyntisen oloinen myös sen jälkeen, kun se on ajettu koeajolenkillä lämpimäksi. Auton ikä näkyy esimerkiksi siinä, että siitä puuttuu ohjaustehostin, mutta toisaalta ohjaus on siitäkin huolimatta varsin hyvältä tuntuvaa tasoa.

Jos mittarina käytetään autoharrastusta, tuntuu silloin kaikki olevan balanssissa.

Minulle tulee vain harvoin koeajon jälkeen fiilis, että haluan ostaa auton. Täytyy myöntää, että tämän auton kohdalla sellainen fiilis tuli! Olen ajanut erittäin kalliita autoja, joista mainittakoon esimerkiksi Maserati Levante, Mercedes-AMG EQS 53, Audi RS E-tron GT, BMW i7... Hinnan puolesta vuosimallin 1990 Volkswagen Golf on todellakin eri luokassa,  mutta niin on myös rentouden osalta.

Jos tämä auto jää homehtumaan autoliikkeen myyntirivistöön, niin sitä ihmettelen kyllä suuresti. Auto on senverran hyvän mielen auto, että ei paremmasta tietoa. Olen elämäni aikana ajanut useammallakin Golfilla, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin ajoin yhdeksänkymmenätluvun Golfilla. Vanhemmat Golfit on tätä ennen jääneet minulta kokonaan testaamatta. Voin kertoa, että hyväää kannatti odottaa!

Koeajoni jälkeen auto laitettiin myyntiin netin huutokauppaan, ja juttua julkaistaessa hinta oli noussut jo 1510 euroon. Vielä olisi aikaa tarjota 4 päivää ja 12 tuntia, joten jäädään odottelemaan. Voi olla että hintatietoa päivitän ainakin sosiaaliseen mediaan.

 
Auto myynnissä: Käyttöauto, Jyväskylä / www.kayttoauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Secto Rally 2023 - Loppu!

Secto Rally 2023 taputeltiin tänään maaliin, ja voiton vei Elfyn Evans. Seuraavana Thierry Neuville, kolmantena Takamoto Katsuta. Suomalaisia ei palkintosijoilla nähty, mutta Kalle Rovanperä kuitenkin johtaa MM-tilastoa edelleen.

Palkintojen jako ja viimeiset erikoiskoepätkät oli tänään Jämsän Himoksella, jossa en käynyt. Oli käytävä katsomassa Paviljongilla Secton Audia, jota ajettiin Harjun erikoiskokeen näytösajoissa.

Speksien osalta mainittu auto on muuten melkoinen tykki! Esittelyteksin mukaan 3,3 barin ahtopaineella autosta löytyy jo 1000 hevosvoimaa. Auto on ulkonäöllisesti alkuperäistä vastaava, mutta pellin alta kaikki on kuitenkin jotain muuta kuin vanhaa. Polttoaineena on sähköbensa.

Tästä on hyvä jatkaa odottamaan vuoden 2024 Suomen MM-rallia!

Secto Rally 2023 - Perjantain tunnelmat

Jos tunnelman haluaisi tiivistää jotenkin, on se kelistä ja Kalle Rovanperän ulosajosta johtuen lyhyesti ja ytimekkäästi hieman lässähtänyt. Kun perjantaina päivä alkoi, mietin vielä että minua saattaisi kiinnostaa erikoiskokeista myös Harju 2 - ja että kelillä tuskin olisi suurta merkitystä sille, menenkö vai en. Kun perjantai kääntyi iltaa kohti, tuntui siltä että oma fiilikseni ei yltänyt erikoiskoepätkän seuraamiseen ulkona vesisateessa ilman Kallen ajosuoritusta. Kallelle tämä tarkoitti lääkärissä käyntiä, ja mahdollisesti sitä että ei tarvitse ajaa Jämsässä podiumille. Perjantaina näytti siltä, että Kalle Rovanperän keskeytys tuntui olevan oleellinen puheenaihe Paviljongilla.

Yllättävintä kuitenkin nyt lauantaiaamuna on, että Kallen nimi oli lähtölistalla toisena! Kallen ralli näyttää kuitenkin hyvin pitkälti olleen siinä. Poju ei jatka tällä erää Jyväskylässä.

Onneksi kuitenkin Paviljongilla oli perjantainakin paljon tuttuja, vaikka Paviljongin alue tuntuu vuosi vuodelta vain pienentyneen. Oma muistikuvani on, että joskus on Paviljongilla ollut vielä enemmänkin nähtävää - esimerkiksi erilaisia myyntikojuja. Myyntikojuista itseäni kiinnosti kaikkein eniten alueella ollut pienoismallikauppias, mutta en ole kuitenkaan ostanut mitään. Olen täällä blogissakin muistellut sitä, kuinka vielä vuosi 2010 oli hyvä, koska silloin oli esimerkiksi Leningrad Cowboys esiintymässä, ja alueella oikeasti nähtävää.

Harjun erikoiskokeella näytösajoissa nähdyt autot olivat esillä Paviljongin alueella. Yhtenä autona oli Porsche 911 Dakar, jota ajoi yksinoikeutetusti Heikki Kovalainen. Bongasinkin Kovalaisen Heikin Paviljongin alueelta. Porsche oli mielestäni oikeastaan aika hieno. Esittelylapun mukaan tehoa autosta löytyy 480 hevosvoimaa, ja kiihtyvyys nollasta sataseen 3,4 sekuntia.

Koska Secto haluaa kannattaa vaihtoehtoisia voimanlähteitä, kulkee tämäkin Porsche fossiilivapaalla polttoaineella. Mainitun fossiilivapaan polttoaineen valmistajaksi kerrottiin P1 Fuels, mikä on on minulle vieraampi. Täytyypä viimeistään mallien jälkeen aloittaa perehtyminen - jos sinulla on asiasta tietoa, niin sivistä toki minua kommentoimalla, kiitos.

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Secto Rally 2023 - EK 1 Harju

Vielä viikkoa takaperin sääennusteet näyttivät aika pahoilta. Tuntui että vielä päivää ja paria aiemmin sääennusteet kerkesivät muuttua ainakin sen tuhat kertaa. Siksi tein päätöksen, että ainakin Harjulle menen - satoi tai paistoi, aivan saman. Onneksi ainakin torstaina saatiin aivan kohtuullista keliä, joten sadekamppeille ei ollutkaan käyttöä. Sadeviitta oli kaiken varuiksi repussa mukana, koska sateenvarjoa ei saa alueelle tuoda.

Torstaina EK 1 Harju keräsi 19 000 kävijää, mikä on lähellä viimevuoden yleisöennätystä. Viimevuoden tapaan Harjun erikoiskoe 1 ajettiin käännetyssä lähtöjärjestyksessä, eli Kalle Rovanperä lähti matkaan viimeisenä. Tämäkin oli tuttua juttua viimevuodelta.

Harjun erikoiskokeella ovet avautuivat kello 16.00, ja näytösajot alkoivat kello 18, ensimmäinen ralliauto starttasi baanalle kello 19.05. Itse olin paikalla tuttuun tapaan jo hyvissä ajoin, odottelin alkuun noin puolitoista tuntia. Tuttuun tapaan parhaat oltavat oli varmasti heillä, jotka olivat hankkineet asunnon erikoiskoereitin varrelta. Kaikkein kovimmat nimittäin katsovat rallia omalta parvekkeelta, minkä alta erikoiskoereitti sattuu kulkemaan. Voisin toki itsekkin optimoida asuntoni sijainnin näin. Valitettavasti en ole vielä tehnyt sitä, mutta heti kun teen, lähtee rallien aikana kutsu kavereille.

Lopulta harjun erikoiskokeen nopein oli Ott Tänak. Kalle Rovanperä kaahasi kolmanneksi. Ihan hyvä suoritus kun suhteuttaa siihen, että Kalle osui autollaan kevyesti jalkakäytävän reunaan - se ei tuntunut menoa haittaavan yhtään.

Torstain jälkeen tilanne on se, että Tänakin jälkeen Thierry Neuville on toisena, ja Esapekka Lappi neljäntenä. Vielä on onneksi muutama päivä aikaa, jolloin Rovanperän Kalle voi varmistaa voiton Jyväskylässä. Sitä toivoisi, koska Kalle ei ole Jyväskylän MM-rallia voittanut vielä koskaan. Itse ainakin näin perjantaiaamuna juttua kirjoittaessa olen hyvillä ja luottavaisilla fiiliksillä tulevasta rallista, vaikka kelin osalta ehtiikin vielä tapahtua ihan mitä vain.

Mitä tulee Harjun erikoiskokeeseen, tulee se varmasti tulevinakin vuosina kuulumaan omaan ohjelmistooni silloin, kun rallia käyn katsomassa. Vielä en tiedä menenkö tänään perjantaina uudelleen Harjulle, sen osalta teen päätöksen myöhempänä.

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Secto Rally 2023 - seremoniallinen lähtö

Keskiviikkona nähtiin rallipäivän ohjelmana seremoniallinen lähtö. Illan aikana esiintyi Ilmavoimien Big Band ja Stig. Vaikka keli oli vaihteleva ja epävakainen, myös Midnight Hawks lensi. Oma suosikkini oli kenties Midnight Hawks sekä Kalle Rovanperän saapuminen lähtölavalle.

Ensimmäisenä juontajan jälkeen lavalle nousi Ilmavoimien Big Band. Se soitti hyvin mutta loistavasti puolentunnin setin.

Ilmavoimien Big Bandin jälkeen ohjelmassa nähtiin rallin jatkosopimuksen allekirjoittajat. Sopimuksen allekirjoitti AKK Sports, WRC Promoter GmbH, Jyväskylän kaupunki ja Secto Automotive. Lavalla nähtiin esimerkiksi Secton toimitusjohtaja Matias Henkola, sekä Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Tämän jälkeen ei tietenkään kestänyt kauaa, kun minulle kilahti sähköpostiin virallinen tiedote siitä, että jatkosopimus on allekirjoitettu. Se tarkoittaa siis sitä, että seuraavat 3 vuotta eteenpäin Jyväskylässä ajetaan rallia. Monena aikaisempana vuonna tämä on ollut vain ilmoitusluonteinen asia, että sopimus on allekirjoitettu, mutta nyt sopimus allekirjoitettiin julkisesti.

Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen ilmassa nähtiin Midnight Hawks. Esityksen keskipisteenä oli sopivasti Jyväsjärvellä oleva suihkulähde.

Midnight Hawksit olen nähnyt ennenkin, myös ralleissa, mutta aina se vain näyttää yhtä hienolta! Ja koneiden värityksestä täytyy mainita, että Midnight Hawksit lensivät ensimmäistä kertaa punavalkoisilla Hawkeilla, jotka aikoinaan ostettiin käytettynä Sveitsistä. Syy miksi nyt lennettiin punavalkoisilla koneilla, ei harmailla, johtuu siitä, että harmaat Hawkit ovat edelleen lentokiellossa aiemmin tapahtuneen onnettomuuden takia. Yleensä ilmassa on totuttu näkemään neljä harmaata Mk 51 konetta, kun Midnight Hawks lentää. Punavalkoiset Hawkit ovat mallia Mk 66.

Midnight Hawksin jälkeen lavalle nousi Stig, joka kehui Ilmavoimia siitä, että hyvin lämpätty.

Eikait siinä, olisi minullekkin kelvannut lämmittelijäksi esimerkiksi Midnight Hawks, tähän voisin laittaa vaikkapa hymynaaman.

Ja lopuksi sitten lähtökorokkeella nähtiin kuljettajat, ensimmäisenä kukas muukaan kuin Kalle Rovanperä. Kalle toivoo kisan alkuun sadetta, koska se täysin ymmärrettävistä syistä helpottaisi hänen kilpailusuoritusta. Olen samaa mieltä - viikonloppuna voisi sitten helpottaa sateen osalta, koska se taas aivan ymmärrettävästi helpottaisi yleisöä.

Kun Kalle oli nähty lavalla, rupesin poistumaan sivummalle juttelemaan tuttujen kanssa ralleista. Katsellaan osin myös kelien osalta, mitä ja milloin päädyn ralleissa katsomaan.

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Secto Rally 2023 - Tästä lähtee!

Eilen kävin hakemassa mediapassini tämän vuoden Secto Rallyyn. Rallin järjestelyissä on aiempiin vuosiin verrattuna muutoksia, sillä viimeinen erikoiskoe ja palkintojenjako on Jämsässä, kun se on pitkään ollut Jyväskylän Paviljongilla. Huoltoparkki on edelleen tuttuun tapaan Paviljongilla, jossa pääsinkin jo pyörähtämässä mediakeskuksella. Virallisesti Paviljongin huoltoparkki avataan yleisölle kello 15,  ja ohjelmallinen osuus alkaa kello 18.30. Tänään keskiviikkona rallin ohjelmiin on ilmainen sisäänpääsy, kun muutoin käynti Paviljongin huoltoparkissa on maksullinen.

Jyväskylän satamassa kello 18.30 soittaa Ilmavoimien Big Band. Kello 19.00 AKK Sports, Jyväskylän kaupunki, WRC Promoottori ja Secto Automotive allekirjoittavat ralleihin liittyvän jatkosopimuksen. Kello 19.10 lentää Ilmavoimien Midnight Hawks taitolentoryhmä, mitä en malta todellakaan odottaa. Haluaisin nähdä sen jo! Kello 19.59 kaupunginjohtaja julistaa tapahtuman alkaneeksi, ja kello 20.00 alkaa seremoniallinen lähtö.

Harjun erikoiskoe ajetaan tuttuun tapaan kahteen kertaan, torstaina ja perjantaina. Keli on sääennusteiden mukaan epävakaista, joten sateenvarjot kannattaa jättää kotia, ja mukaan kannattaa varata jotain muuta sadekampetta. En tiedä tuleeko sadekelillä lähdettyä metsään katsomaan erikoiskoepätkiä, mutta Harjun EK on ainakin tarkoitus käydä katsomassa - satoi tai paistoi.

Harjun erikoiskokeelle ovet aukeaa molempina päivinä kello 16.00. Näytösajot Harjulla on torstaina kello 18.15 ja perjantaina kello 19.20. Torstaina ensimmäinen ralliauto starttaa Harjulle kello 19.05, perjantaina kello 20.05.

Sosiaaliseen mediaan päivitän rallifiiliksiä nopeampaan tahtiin, ja tänne blogiin sitten kun satun ehtimään.

- Mikko -