Viikon vaihtari - Koeajossa Volkswagen Golf 1990

Tuttuun tapaani kiertelin autoliikkeitä, kun tuttu automyyjä sanoi maagiset sanat - Volkswagen Golf vuosimallia 1990. Kiinnostuin välittömästi, että minkälainen auto mahtaa olla kyseessä? Autoa oli tietysti heti käytävä katsomassa, olin yhtä tohkeissani kuin Uuno Turhapuro näkkileivästä ja voista!

Koeajo järjestyi heti seuraavalle päivälle. Vaikka lähipäivät olivat olleet melkoisen epävakaista keliä, koeajopäivänä kuitenkin keli suosi. 33 vuotiaalla autolla oli ajettu 265 000 kilometriä, joten pelkästään talliruusuna se ei ole ollut. Auto on ikäänsä nähden yllättävän siistissä kunnossa, ja se on pidetty aiempien omistajien toimesta alkuperäisessä kunnossa. Konehuoneessa mylvii 1,6 litrainen bensapata, vaihteistona on automaatti, ja auto on etuvetoinen. Mitään digihärpäkkeitä ei tietenkään ole. Vetokoukku löytyy, ja ilmastointi toimii ikkunan kautta. Varustelistaus on muutenkin käytännöllinen.

Kun koeajon jälkeen latasin autosta kuvat sosiaalisen median kanaviini, sekä Tiktokiin videon, tuntui mukavalle saada autosta kommentteja, joissa ihmiset jopa muistelivat omia vanhoja Golfejaan. Golf on ollut, ja on edelleen yleinen auto Suomen teillä, mutta nämä vanhat Golfit on jäämässä varsinkin autoliikkeen riveissä selkeään vähemmistöön. Tämäkin auto tulee olemaan jatkossa selkeä harrasteauto, siinä missä se on aiemmin ollut selkeästi enemmän käyttöauto. Yhdeksänkymmentäluvun Volkswageneita näkyy liikenteessä toki edelleen, mutta ne on esimerkiksi harrastajien omistuksessa.

Ajoasento löytyy 170 senttiselle koeajokuskille järkevästi kohdilleen. Kone lähtee käyntiin tervekäyntisen oloisesti. Taajamassa meno on leppoista, kaikki toimii järkevyyden rajoissa niinkuin pitää. Myös isommalla tiellä kävin ajamassa 80 km/h, mutta jos tämä olisi minun autoni, niin tämä olisi enemmänkin sellaiseen leppoisaan kesäpäivän fiilistelyyn. Kaupan mukana toki tulee talvirenkaat, mutta itse pitäisin tämän auton kesäautona.

Silmämääräisen arvion perusteella mikään ei paista häiritsevästi silmään. Kone on tervekäyntisen oloinen myös sen jälkeen, kun se on ajettu koeajolenkillä lämpimäksi. Auton ikä näkyy esimerkiksi siinä, että siitä puuttuu ohjaustehostin, mutta toisaalta ohjaus on siitäkin huolimatta varsin hyvältä tuntuvaa tasoa.

Jos mittarina käytetään autoharrastusta, tuntuu silloin kaikki olevan balanssissa.

Minulle tulee vain harvoin koeajon jälkeen fiilis, että haluan ostaa auton. Täytyy myöntää, että tämän auton kohdalla sellainen fiilis tuli! Olen ajanut erittäin kalliita autoja, joista mainittakoon esimerkiksi Maserati Levante, Mercedes-AMG EQS 53, Audi RS E-tron GT, BMW i7... Hinnan puolesta vuosimallin 1990 Volkswagen Golf on todellakin eri luokassa,  mutta niin on myös rentouden osalta.

Jos tämä auto jää homehtumaan autoliikkeen myyntirivistöön, niin sitä ihmettelen kyllä suuresti. Auto on senverran hyvän mielen auto, että ei paremmasta tietoa. Olen elämäni aikana ajanut useammallakin Golfilla, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin ajoin yhdeksänkymmenätluvun Golfilla. Vanhemmat Golfit on tätä ennen jääneet minulta kokonaan testaamatta. Voin kertoa, että hyväää kannatti odottaa!

Koeajoni jälkeen auto laitettiin myyntiin netin huutokauppaan, ja juttua julkaistaessa hinta oli noussut jo 1510 euroon. Vielä olisi aikaa tarjota 4 päivää ja 12 tuntia, joten jäädään odottelemaan. Voi olla että hintatietoa päivitän ainakin sosiaaliseen mediaan.

 
Auto myynnissä: Käyttöauto, Jyväskylä / www.kayttoauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki