Ihan sairas auto! Koeajossa BMW M2 vuodelta 2017

Selasin tuttuun tapaani netin autmyyntipalstoja, kun vastaan tuli BMW M2 vuosimallia 2017. Autoliike sijaitsi kohtuullisen matkan päässä asunnoltani, joten samalta istumalta lähdin katsomaan autoa. Koska keli suosi, oli koeajo vastustamaton ajatus.

BMW M2 on nätisti sanottuna ihan sairas auto! M2 voisi olla myös pakkohoitolähete tai Apple tietokoneiden prosessori, mutta nyt se on kuitenkin auto. Tehoa on myyntiesitteen mukaan 370 hevosvoimaa, mikä ei sinänsä ole paperilla se säväyttävin asia. Olen ajanut ajanut henkilöautoja missä tehoa on vielä tätäkin enemmän. Mutta käytäntö kertoo ajoonlähdön jälkeen täysin omaa kieltänsä - auto säväyttää paatunutta ja paljon nähnyttä automiestä. Jo pelkästään auton käyntiääni on jotain julmettua ja sairasta, kun vähän painaa kaasupedaalia! Myös päästöt säväyttää, 185 grammaa sadalle kilometrille. Mutta niinhän se menee, tässä autossa säväyttää aivan kaikki, eikä sitä voi korostaa tarpeeksi.

Auto on ajettu 101 000 kilometriä, joten elämää on sen pohjalta vielä hyvin edessä. Aiemmin ajossani on ollut M4, M5 ja M6, tämä on ensimmäinen kerta kun pääsen ajamaan BMW M2:sta. Vielä kun M3 olisi joskus listalla, niin alkaisi olemaan kunnon lista M-sarjan Bemareita.

Varustelistaus on käytännöllinen - esimerkiksi takaveto ja automaattivaihteisto. Mistään etuvedosta on täysin turha tämän auton kohdalla edes uneksia, sillä se pilaisi taatusti tunnelman aivan täysin. BMW:n mukaan auton korimallin tunnus on F82.

Taajamassa BMW M2 saattaa jonkun mielestä olla leppoisa auto ajaa. Minä kuulun tähän ryhmään. Alustatuntuma on kuitenkin jo senverran kova, että selkävaivaisen auto tämä ei ole. Myös sisätilat on niin ahtaat, että se sulkee perheelliset henkilöt pois ainakin silloin, kun on pärjättävä vain yhdellä autolla. Tämä on ehdottomasti yksin asuvan henkilön auto, tai kakkosautoksi perheelle, jolla on jo jokin toinen auto käytössä. Takapenkki kyllä löytyy, mutta siellä ei aikuinen huvikseen vietä pitkiä aikoja.

Moottoritielle mennessä lysti vasta alkaakin! Auto istuu tiessä kuin tauti! Tulee vahvasti tunne, että BMW M2 huutaa päästä radalle! Auton ominaisuudet menee tavallisessa arkiliikenteessä vähintään vahvasti hukkaan. Mutta ei auta, liikennesääntöjä on noudatettava, vaikka auto kuinka vaatimalla vaatii painamaan kaasupedaalia pohjaan!

Koskaan ei voi sanoa tarpeeksi moneen kertaan sitä, että BMW M2 on brutaali ja sairas ajokokemus, josta pattunut autohenkilö nauttii aivan taatusti! Auto on mielestäni jopa parempi ajaa kuin isompi M6, jollaista on myös tullut menneinä vuosina ajettua. Voiko tästä auto mennä enää sairaammaksi? Jos kokoluokka on tämä, niin vaikeaa on tätä sairaampaa autoa tehdä.

Oma näkemykseni on, että jos omaan henkilökohtaiseen käyttööni ostaisin M-sarjan Bemarin, olisi se fiilispohjalta joko M2, M3 taai M4. Vuoden 2017 BMW M2 maksaa 59 990 euroa. Se on toki iso kasa rahaa edelleen, mutta siihen rahaan saa vastineeksi paljon fiilistä.

Auto myynnissä: Rinta-Joupin autoliike, Jyväskylä / www.rinta-jouppi.com

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Onko kiinalaisista autoista mihinkään? Koeajossa BYD Atto3

BYD Tang oli ajotuntuman osalta senverran positiivinen kokemus, että oli käytävä ottamassa tuntumaa myös BYD:in muuhun mallistoon. Koska Tang on iso maastoauto nelivedolla, oli luonnollista hakea vertailukohtaa pienemmästä versiosta - se tottelee nimeä Atto3. Hintaeroa Tangilla ja Atto3:lla on noin 30 000 euroa. Mallistossa on vielä henkilöauto Han, missä hinnat alkaen on myös aavistuksen yli 70 000 eurossa.

Minulla ei ole mitään käryä siitä, mistä auton mallinimi tulee. Sen kuitenkin tiedän, että kun autoon menee sisälle, on tunnelma vähintäänkin hauska! Siinä missä Tang on selkeästi premium, vaikuttaa Atto3 menevän hauskuus edellä. Se sopii minulle varsin hyvin myös siksi, että moni nykyauto on turhankin samanlainen. Ajan vuositasolla melkoisen määrän uusia autoja, ja joskus vain on kiva saada virkistävää vaihtelua. BYD Atto3 on sellainen, ja siksi automiehen on helppo innostua autosta.

Penkin osalta ajoasento löytyy sähkösäätöjen kautta. Ajoasento löytyy 170 senttiselle koeajokuskille järkevästi kuntoon, eikä valittaa voi. Hallintalaitteiden sijoittelu on järkevää. Mittaristo on digiä, sekä keskikonsolissa on iso diginäyttö, mihin saa mukavasti esimerkiksi ison ja selkeän peruutuskameran kuvan. BYD Atto3 pitää sisällään paljon senverran jännän oloisia yksityiskohtia, että oli kuvattava jo koeajovideo, sekä Tiktokiin pieni videoklippi. Auton avaaminen vain tekstimuodossa on hieman hankalaa.

Taajamassa BYD Atto3 on leppoisan ja toimivan oloinen auto ajaa. Auto on etuvetoinen, ja konehuoneessa mylvii 204 hevosvoimainen sähkömoottori. Auto ei ole mitenkään yliampuva tykki, vaan tehoiltaan auto vaikuttaa sopivalta silloin, kun on tarve liikkua korkeintaan muutaman kaverin kanssa matkoja paikasta A paikkaan B. Auton toimintamatkaksi ilmoitetaan WLTP mitattuna 420 kilometriä, mikä tarkoittaa sitä, että taajamassa ja oikeissa olosuhteissa voi päästä pidemmällekkkin, mikäli ajotapa on sähköautolle optimi. Moottoritiellä ja varsinkin pakkasella toimintamatka voi sulaa käsiin taas huomattavasti nopeammin.

BYD Atto3 on mielenkiintoinen autouutuus Suomessa. Odotan innolla sitä, että kiinalaiset autot alkavat yleistyä, koska sitten nähdään myös se, kuinka esimerkiksi vaihtoautojen arvo kehittyy. Tällä hetkellä kiinalaiset autot herättää monessa varmasti tunteita ja  kysymyksiä, mikä on täysin ymmärrettävää. On kuitenkin mahdollista, että kaikki päättyy aikanaan myös hyvin. Kunhan oikeaa tietoa on saatavilla tarpeeksi paljon, voi tehdä johtopäätelmänsä kunnolla.

BYD Atto3 maksaa halvimmillaan 44 250 euroa, joten se on BYD:in malliston edullisin auto. Jos kokoluokka on oikea, niin autoliikkeessä kannattaa käydä perehtymässä tarkemmin autoon.

Koeajoauto löytyy Jyväskylän Autotarvikkeen esittelyautojen rivistä. / www.jklauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Kiinalaiset autot tulee - Koeajossa BYD Tang!

Suhteellisen nopeaan tahtiin on tullut uutisia kiinalaisten autojen tulemisesta Suomeen. Ensin Suomeen tuli Maxus, sitten tuli MG ja BYD. Maxus on blogistani on aiemmin tuttu, sillä olen pariinkin otteeseen käynyt ajamassa sellaista. Nyt Jyväskylään asti on ehtinyt myös BYD, kun koeajoautot on vihdoin saatu ajettavaksi autoliikkeen rivistöön. BYD:in mallisto Suomessa käsittää kolme eri mallia: Atto3, Han ja Tang. Kiinalaisten mallinimet kuulostavat kieltämättä aika hauskoilta täällä meikäläisten maassa.

Ensimmäinen ajamani BYD tottelee mallinimeä Tang, johon on tarjolla neliveto ja vähintäänkin riittävät sisätilat. Ja jos ihmettelee sitä, mistä juontaa nimi BYD, lukee se esimerkiksi auton perässä - Build Your Dreams. Voisi sitä varmaan auton nimetä pöhkömminkin.

BYD on Kiinassa melkoisen iso autonvalmistaja, ja sen valmistamia autoja myydään paljon. Tang on isoin auto, mitä BYD:in kautta Suomeen tuodaan. Siksi tämä on paras auto aloittaa tutustuminen BYD:iin - näin ainakin minun mielestäni.

Omat ennakkoasenteeni kiinalaisia autoja kohtaan on olleet hieman ristiriitaiset. Yksi oleellinen syy lienee maailmanpoliittinen tilanne, mikä on ollut mitä on. Ja toisekseen se, ettei kiinalainen laatu ole aina ollut missään parhaassa maineessa. Näistä syistä on tuntunut jännältä, että autojen tuonti on aloitettu nyt, eikä vaikka viisi vuotta sitten. Parempi toki myöhään kuin ei milloinkaan, jos maahantuontia aikoo aloittaa.

Kuljettajan paikalla ajoasento löytyy täysin sähkösäätöjen kautta. Digiä on paljon - myös mittaristo, käsijarru on sähköinen. Pienen perehtymisen jälkeen saa vaikutelman, että auto on looginen ja selkeä käyttää. Peruspalikat autossa on kohdillaan, eikä sen osalta voi valittaa. Autossa laatuvaikutelma on kuin premium autossa.

Taajamassa BYD Tang on toimivan oloinen ajettava. Myös moottoritiellä homma toimii, mutta sähköauto on taajamassa kaikkein taloudellisin, kun pystyy hyödyntämään moottorijarrua. Ajoakun koko on 84 kilowattituntia, joten sitä myös tarvitaan ison koon takia.

Potkua konehuoneesta löytyy 517 hevosvoimaa ja 680 Newtonia. Ainakin paperilla BYD Tang vaikuttaisi toimivalta autolta. Koska koeajon ajankohta oli syksy, olisi BYD Tangia mahtavaa päästä kokeilemaan myös talvikelillä. Minua kiinnostaa nähdä auton neliveto talvella, sekä kuinka nopeasti akun varaustaso hupenee.

Mielenkiinnolla odotan käyttökokemuksia kiinalaisista autoista sitten, kun on toimitettu tarpeeksi paljon autoja tilanneille asiakkaille. Eiköhän se kestävyys selviä sitten, kun autoilla on ajettu Suomessa talven tai parin talven yli. Omat kokemukseni Kiinalaisista autoista rajoittuvat autoliikkeiden esittelyautojen koeajoihin. Käytettynähän näitä ei vielä Suomessa juurikaan ole nähty.

BYD on saatu ennen Suomeen tuloa myyntiin jo Ruotsissa ja Norjassa. Varsin mielenkiintoista seurata, kuinka myynti lähtee vetämään Suomessa, ja koska ensimmäiset vaihtoautot tulevat.

Byd Tang maksaa halvimmillaan 73 990 euroa. Bydejä Jyväskylässä myy Jyväskylän Autotarvike. / www.jklauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Viikon vaihtari - Koeajossa vuoden 1985 Toyota Corolla

Selasin sosiaalista mediaa, ja vastaan osui myynnissä oleva vuoden 1985 Toyota Corolla. Väriltään tylsän harmaa. Auto oli siihenastisen historiansa aikana ollut vain kahdella omistajalla, museokatsastettu, ja ajettu vain 201 000 kilometriä. Koska autoliike sijaitsi aivan kotini vieressä, oli heti ampaistava katsomaan autoa. Keli oli kyseisenä päivänä sateisen märkä ja lähes yhtä harmaa kuin autokin, joten odotin pari päivää, jotta sopiva koeajokeli tulee.

Kun pääsin koeajolle, oli fiilis tapissaan! 1,3 litrainen bensakone käy terveen oloisesti, ja auto on silmämääräisesti arvioiden siistin oloisessa kunnossa. Auto on vähän ajettu kun suhteuttaa kilometrimäärän auton ikään. Alkujaan kaikki Toyota Corollat on olleet käyttöautoja, mutta nyt tämä Corolla on vain harrasteauto, kun ikä hipoo pian neljääkymmentä. Kuten laulukin laulaa, "En mä pakkasta pelkää, ei se pysty mun Corollaan" - ei pystykkään ainakaan tähän Corollaan, jos autolla tullaan ajamaan vain kesäisin ja säilyttämään talvet autotallissa.

Autossa on paljon retroa, kuten SF tarra takana, sekä autoverotarra tuulilasissa vuodelta 1996! Tämä on todellakin sopiva auto myös testata ja opetella uuden Gopron käyttöä, joten vihdoinkin mukana on koeajovideo, jollaisia minun on pitänyt tehdä jo todella pitkään. Olen linkittänyt videon blogitekstin loppuun.

Taajamassa Toyota Corolla on yllättävän leppoisa ajaa, vaikka kaikki mahdolliset asiat on jostakin menneiltä vuosikymmeniltä. Ajoasento löytyy käsisäätöjen kautta, käsijarru on kahvamallia, auto käynnistetään avaimesta, ja mittaristokin on vielä perinteinen - ei mitään digiä.

Kävin autovanhuksella kokeilemassa 80 km/h nopeutta, ja toimiihan auto sielläkin. Mielestäni auto on kuitenkin parhaimmillaan taajamassa leppoisaan ja kiireettömään kesäpäivän cruisailuun, kun on aikaa nauttia autosta. Jos tästä Corollasta ei syty, niin sitten ei todellakaan syty Corollasta ollenkaan!

Itselläni oli ensimmäinen kerta, kun pääsin tämän aikakauden Toyota Corollan rattiin. Corolla on Suomen teillä ollut todella yleinen näky, mutta nykyään todella paljon tämän aikakauden Corollaa on joko paalattu, tai viety Afrikkaan, missä ne ajetaan lopullisesti loppuun.  Autoliikkeissä tämän korimallin Corollaa näkee enää harvakseltaan ja satunnaisesti, joten koeajomahdollisuus on todellakin käytettävä sellaisen tullessa vastaan. Väristä ei pidä ruveta nirsoilemaan, koska hyväkuntoiset autovanhukset voivat olla väriltään aivan mitä tahansa.

Sittemmin Corollan hatchbackia on myyty myös Auris nimellä, mutta nykyään Corolla myydään taas Corollana.

Auto myynnissä: Rinta-Joupin autoliike, Jyväskylä / www.rinta-jouppi.com

Kuvat, teksti ja video: Mikko Kilkki

Viikon vaihtari - Volkswagen Touareg

Volkswagen Touareg on auto, mikä jakaa kaveripiirissäni vahvasti mielipiteitä. Osalla kokemukset Touaregista on suorastaan karmivia, koska tarinoiden mukaan korjaamoreissuja on kertynyt suoraan sanottuna liikaa. Osa kaveripiiristäni taas ei suostu ajamaan muilla kuin VAG-konsernin tuotteilla. Niitä joilla korjaamoreissuja on enemmän kuin tarpeeksi, olen lohduttanut sillä, että jos liikaa hävettää, Touaregiin varaosia voi ainakin yrittää hakea Porschen tiskiltä.

Näiden puheiden siivittämämä päätin lähteä koeajolle vuoden 2019 Volkswagen Touaregilla, kun sellainen autoliikkeessä sattui tulemaan vastaan. Tämän korimallin Touaregia olen ajanut aikaisemmin vain kerran, muiden Touaregien ollessa sitten pykälän tai paria vanhempia. Syy lienee siinä, että varsinkaan esittelyautojen rivissä tämän korimallin Touaregia ei liian usein näe ainakaan täällä Jyväskylässä. Viimeaikoina olen ollut aika laiska vierailemaan muiden kaupunkien autoliikkeissä. Voisi olla mukava viettää joskus autokauppapäivä kiertäen jossain toisessa kaupungissa autoliikkeitä.

Jos Touaregista haluaisi keksiä jotain hyvää ja positiivista sanottavaa, niin auton isoon kokoon ja painoon suhteutettuna kulutus on pieni. Myyjä kertoi ajaneensa lomareissullaan tätä autoa, ja kehui kolmelitraisen V6 dieselkoneen kulutusta.

Auto on nähnyt tietä neljässä vuodessa 145 000 kilometriä. Varustelistaus on miellyttävän kuuloinen: ilma-alusta, webasto, nahkaverhoilu, navi.. Autolla on lisäksi yksi aikaisempi omistaja, joten mikään kiertopalkinto auto ei ole. Kaikkineen auto on siistin oloisessa kunnossa, ja silmämääräisesti arvioiden maalipintakin vaikuttaa siistiltä. Tekniikaltaan Volkswagen Touareg on vastaava kuin Porsche Cayenne ja Audi Q7.

Kuljettajan paikalla tunnelma on kuin kuninkaalla! Digiä on paljon, sillä viimeisten vuosien aikana autot on vahvasti myös digitalisoituneet. Alkuun digitoiminnot voi tuntua hieman, noh, opettelua vaativilta, mutta loppujen lopuksi kaikki oleellinen löytyy selkeiden kuvakkeiden kautta. Opettelu kannattaa, sillä autoilun tulevaisuus on digitaalinen ja sähköinen.

Ajoasento löytyy sähkösäätöjen kautta, ja 170 senttinen koeajokuski saa ajoasennon mallikelpoisesti kohdilleen. Kun moottorin käynnistää, on käyntiääni kaikkineen terveen kuuloinen. Mitään vikaa ei ilmene senkään jälkeen, kun moottori on ajettu lämpimäksi. Taajamassa auto on vähintäänkin leppoisa tapaus ajaa, koko paketti on loistavasti balanssissa.

Varsinkin moottoritielle kurvatessa Volkswagen Touareg tuntuu entistäkin leppoisammalta autolta ajaa! En tiedä viitsisinkö itse näin siistikuntoisella autolla ajaa offroadia, mutta ainakin matkamiehelle paketti on valmis. Muutaman tunnin koeajolenkin perusteella ei tietenkään voi vahvistaa isojen poikien kauhutarinoita Volkswagen Touaregista mihinkään suuntaan, joten jos auto kiinnostaa, niin silloin kannattanee perehtyä tarkemmin. Jos minulla olisi rahaa, niin ostaisin tietysti auton ja raportoisin siitä kaiken mahdollisen. Nyt kuitenkin joudun palauttamaan auton liikkeeseen.

Hintaa autolla on 59 890 euroa, joten hinnasta on ehtinyt sulamaan jo iso kasa euroja pois. Auto on myynnissä Jyväskylän Käyttöautolla. / www.kayttoauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Hyundai i10 on kympin arvoinen pikku kirppu

Autoliikkeen esittelyautojen rivissä pisti silmään pieni ja kivalta näyttävä auto. Kyseessä oli Hyundai i10, jollaista en ollut ajanut vielä metriäkään elämäni aikana. Ihme kyllä, niin tavallinen auto kuin kyseessä onkin. Asiantila oli korjattava tietysti heti, ja siksi menin samalta istumalta autoliikkeeseen sisään kysymään Hyundain avaimia. Vaikka viimeaikojen kelit on olleetkin kovasti epävakaisia, niin keli suosi ja koeajo järjestyi.

Sinänsä autossa ei ole mitään ihmeellistä. Tai voisi ajatella niin, että ihmeellistä on se ettei tässä ole mitään ihmeellistä. Autossa on kolmesylinterinen ja yksilitrainen bensamoottori - se on nykyään erittäin peruskauraa silloin, kun puhutaan polttomoottorista.

Autokanta on sähköistynyt vahvasti, ja sähköistyminen tulee jatkumaan vahvana, joten omaa asennettaan vaihtoehtoisia voimanlähteitä kohtaan kannattaa miettiä. Jos haluaa vielä ostaa uuden auton, missä on bensa- tai dieselmoottori, kannattaa autokaupoille mennä nyt, kun ylipäätään edes hybridejä on vielä tarjolla.

Hyundai i10:ssä ajoasento löytyy käsisäätöjen kautta kohdilleen. Pidän siitä, että käsijarru on perinteistä kahvamallia. Auto lähtee avaimesta käyntiin. Vaikka tulee tunne, että auto on kuin aikamatka kymmenen vuoden taakse, kertoo kuitenkin puhelimessani oleva päivämäärä, että nyt ollaan elokuussa 2023. Kai se on pakko uskoa mitä puhelin kertoo.

Taajamassa Hyundai i10 on aivan loistava auto ajaa! Auton mallimerkintä tietää kertoa, että auto on Hyundain malliston pienimmästä päästä. Kytkintuntuma on looginen, manuaalivaihteisto on miellyttävä käyttää. Uudehkossa autossa manuaalivaihteisto on jännä valinta siksi, että nykyään iso osa uusista autoista myydään automaattivaihteistolla.

Moottoritiellä Hyundai i10 on ok silloin, kun moottoritiellä on tarvetta ajaa, mutta parhaimmillaan auto loistaa taajamassa. Autossa ei ole mitään mikä paistaa häiritsevästi silmään, vaan koko paketti on mielestähi hyvin balanssissa. Hyundai i10 on pikkukirppu joka on kympin arvoista työtä.

Myös pikkuautot on alkaneet digitalisoitua, ja niin on tässäkin autossa esimerkiksi digimittaristo. Hyundai i10 on kuitenkin vielä oikean auton oloinen, eikä mikään pyörillä kulkeva tietokone, kuten Tesla on.

Siinä missä Ford Fiesta ja Kia Rio on hävinneet, tai ainakain häviämässä mallistosta, uskotaan Hyundailla siihen, että pienillekkin autoille on vielä menekkiä. Siitä syystä Hyundai i10 löytyy edelleen mallistosta. Hyundai i10:n hinnasto käsittää autosta vain yhden ainoan version, joten valittavana ostajalla on lähinnä väri. Hyundai i10 maksaa uutena 16 390 euroa.

Auton lainasi: Jyväskylän autotarvike / www.jklauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki

Hei se tuli takaisin! Koeajossa Volkswagen Amarok

Kun puhutaan Volkswageneista, on Amarok ollut yksi minun suosikkimallejani. Syy lienee selvä - auto on ulkonäöllisesti sopivan näyttävä, ja kuljettajan paikalta näkee pidemmälle kuin tavallisesta henkilöautosta.

 Amarokin valmistus kerkesi olemaan muutaman vuoden tauolla, kunnes vuonna 2023 auto teki paluun mallistoon. Bongasin auton ensimmäisen kerran Jyväskylän kuljetusmessuilla toukokuussa, mutta koeajoa joutui odottamaan elokuulle asti. Ne olivat totisesti pitkiä kuukausia! Mutta odotus kannatti - ainakin tällä kertaa.

Koeajon odottaminen loppui kuin seinään, kun Jyväskylässä toimiva Volkswagenin jälleenmyyjä oli päivittänyt sosiaaliseen mediaan, että Amarok on heillä koeajettavissa. Ryntäsin liikkeeseen heti! Vaikka tällä kertaa en ilmoittanutkaan tulostani etukäteen, niin kävi onneksi hyvin - auto oli pihassa valmiina koeajettavaksi.

Pihassa oli uusi Amarok, jonka keulilla oli kaksilitrainen dieselpata. Neliveto on vakiotavaraa kaikissa Amarokeissa. Myös kolmelitrainen V6 on tarjolla, jos kaksilitrainen kone on olevinaan liian mieto. Amarok on ulkonäöllisesti mehuisa tapaus. Sen tunnistaa selkeästi Amarokiksi, jonka keula on saanut vaikutteita muista Volkswagenin malleista.

Ajoasento löytyy 170 senttiselle koeajokuskille mallikelpoisesti kohdileen. Hallintalaitteiden sijoittelu on järkevää, eikä valittaa voi. Taajamassa Amarok on varsin leppoisa tapaus ajaa, auto on hyvin balanssissa. Myös moottoritiellä meno on toimivaa, ja autolla ajaa mielellään myös pidempiä reissuja.

Olen vuonna 2016 päässyt ajamaan silloista Amarokia Hämeenlinnassa keskellä ei mitään, kun osallistuin Volkswagenin järjestämään talviajokouluun. Amarok vakuutti jo tuolloin vahvasti ominaisuuksillaan, ja tuntui, että sinne minne Amarokilla ei pääse, niin sinne ei tarvitse autolla edes yrittää.

Vanhaan verrattuna Amarok on mennyt täysin uusiksi. Uusi Amarok on sukua Ford Rangerille, ja eroa löytyy lähinnä ulkonällisesti. Jos kuljettajan paikalla laittaisi silmät kiinni, niin tuskin edes huomaisi eroa siinä, ajaako Volkswagenia vai Fordia?

Halvimmillaan Amarok lähtee omaksi 63 000 eurolla, kalleimpien versioiden maksaessa yli 100 000 euroa. Se on toki paljon rahaa se, mutta Amarok tarjoaa rahalle hyvin vastinetta silloin, kun auto vain vastaa omia käyttötarpeita.

Auton lainasi: Jyväskylän Autotarvike / www.jklauto.fi

Kuvat ja teksti: Mikko Kilkki